maanantai 18. marraskuuta 2013

Sain taas kivan idean

Kiva, kun ideoin taas päässäni kirjoittamisesta, vaikka kirjoittaminen ei tällä hetkellä tunnu siltä mieluisimmalta puuhalta. Olenko kadottanut kiinnostukseni kirjoittamista kohtaan? Ilmeisesti en, kun tekee mieli kirjoittaa kirjoituskammioon kirjoittamisesta. En tiedä ikävöinkö sitten niin paljon kirjoittamista, mutta en saa mitään aikaiseksi. Minulla olisi tuliterä kone, joka on kolme kuukautta sitten hankittu. Eli 15. elokuuta 2013. Mutta minä en käytä sitä kirjoittamiseen. Ja se syyhän on se, että olen edelleen kirjoitustauolla. Ja niin kuin minulle on sanottu, olen tehnyt ison urakan, niin minä voin pitääkin sitä vapaata kaikin mokomin. Minua vaan harmittaa, kun tämä blogi jää niin vähälle huomiolle. :/ Se on kuitenkin hyvä tietää, että lukijat täällä odottavat minun postauksiani. Ainakin uskoisin niin, kun ketään ei ole häippässyt lukijalistalta. :)
Nyt siihen asiaan. Eli olen kahvilassa työharjoittelussa viimeistä kokonaista viikkoa. Huomenna on näyttöpäivä ja sen päivän jälkeen näyttöpäiviä on vielä 2. Jännittää kyl niin pirusti, ettei oo tosikaan, mutta minulle on sanottu koko ajan, että hyvin se menee, hyvin se menee ja minun olisi aika jo pikkuhiljaa alkaa uskomaan se itsekin. :D
Minulla on tämän viikon jälkeen vielä 2 päivää työssäoppimista ja sitten kouluun! ♥ Kiva palata sinne pitkästä aikaa. Siellä oikeastaan kävin silloin 12. päivä marraskuuta viimeksi, mutta se on hyvä, että pääsee taas sinne. Ja vielä pidemmäks aikaa, kuin päiväks. :D Sitten tämän työssäoppimisjakson jälkeen seuraava on vasta keväällä. Mutta ei se mitään, ei tartte stressata pitkään aikaan ainakaan mistään näytöistä. Niin kuin nyt. Mä stressaan vaan sen takia, koska haluan siitä hyvät arvosanat. En pitänyt niistä viime kevään arvosanoista, joten nyt parannan. Saakoon olla vähintään T1. Mutta saa toki olla parempikin. :)
Ei mikään ihme, ettei ole tehnyt mieli kirjoittaa. Aika menee pääasiassa kodin kunnostamiseen ja ruoanlaittoon. Ja tällasii pyykinpesuihin ja tiskaukseen. En siis ole halunnut mitään ylimääräistä tähän. Kun näyttöviikko on ohitse ja tiedän tällä viikolla torstaina, että minkä arvosanan saan tästä työssäoppimisjaksosta, niin voisin alkaa harkita sitä kirjoittamista. Siihen saattaa tulla vielä muutoksia, mutta toivoisin, että kun palaan kouluun, voisin ottaa sinne mukaan kirjoitusvihkoni ja mennä koulun jälkeen työssäoppimispaikkaani kirjoittamaan. Jos sitä ottais teetä siihen viereen ja kirjoittaisi ainakin 2 sivua, jos käsi kestää sen. Sellainen idea minulle tuli mieleen tuossa puol tuntia sitten. Ja vasta nyt sain sen kerrottua ! :D Postauksen loppupäässä.
Hyvä, että teillä muilla sujuvat nuo NaNoWriMot sun muut jutut. Minulla tässä on stressiä ollut jo pidemmän aikaa siitä näyttöviikosta, joten sillä linjalla ollaan vielä torstaihin saakka. Jos olen stressannut ihan turhaan, niin olen kyllä todella pettynyt itseeni. Mutta se menee hyvin, minulla on mukava ohjaaja siinä arviointikeskustelussa mukana, niin eiköhän se arviointikin mene hyvin. Mutta sehän riippuu ihan minusta, että miten se ihminen minua arvioi. Minun täytyy vaan tehdä reippaasti hommat, niin eiköhän se siitä. Huomenna se sitten alkaa. Ensimmäinen näyttöpäivä.

torstai 14. marraskuuta 2013

Tervehdys lukijat!

Toivottavasti ette ole unohtaneet minua ihan kokonaan! No joo, en ole paljoa muiden blogeissakaan käynyt kirjoittelemassa. Minua kun kirjoittaminen ei ole kiinnostanut eikä kirjoittamiseen liittyvät blogitekstit. Ja yks juttu on ollu myös se, että on ollu hirveesti muuta puuhaa. Kuitenkin olen miettinyt ihan pikkuisen kirjoittamista. Toivonut kovasti, että nyt tärppäis sen kässärin kanssa, kun sitä on sentään jonkin verran muutettu. Ainakin alku on muuttunut aika paljon, joten kyllä se loppupääkin saa luvan nyt olla hyvä. Kun vähän jänskättää se, että mitä siitä lopputulemasta nyt siellä Gummeruksella sanotaan :o
No tammikuussa tulevat tulokset. Toivottavasti jotain kivaa saan kuulla silloin siltä suunnalta :)
Ja hui kamala, miten hyvin NaNoWriMolaiset ovat edistyneet kirjoituksissaan! Onnea teille, kyllä te saatte projektinne valmiiksi!

Tässä jossain vaiheessa olen myös miettinyt, että jos en osaakaan enää kirjoittaa romaaneja :D Mutta mahdoton tuollainen ajatus on, minähän olen kirjoittanut niin kauan, ettei se taito noin vaan ruostu :D Kyllä tästä hankalasta elämänvaiheesta päästään vielä eroon. Täällä uudessa asunnossa ei ole tullut kirjoitusfiilistä. Välillä tulee sellainen hetki, että nyt haluan kirjoittaa, mutta kun istun koneen ääreen, haluankin tehdä kaikkea muuta: Kirjoittaa viestin tuttavalleni sähköpostitse, lukea life&style blogeja (joo olen jumiutunut taas niihin) ja kaikkea muuta mahdollista mitä vaan netissä voi keksiä. Mutta kirjoittamista en ole paljoa miettinyt. Tietty olin ihan fiiliksissä, kun lähetin käsikirjoituksen viimeinkin siihen kirjoituskilpailuun, mihin pitikin. Ja vaikka koko ajan olin sillä mielellä, että APUA VOI EI, MINÄ EN EHDI, MINÄ EN EHDII! Mutta minä ehdin lähettää sen juuri ajoissa ja olen todella ylpeä siitä. No sanoin nyt asian suoraan, mutta en ainakaan yritä olla ylimielinen enkä hehkuttaa saavutuksiani. Ainakaan liikaa :DD
Tästä eivät varmaan taas anonyymit tykkää, kun he käsittävät minun kirjoitukseni väärin. Ainakin ne ilkeät anonyymit.
Mutta minä kirjoittelen täällä taas teidän iloksenne. JA WOW! Minulla on 20 lukijaa! Jess, kiitos ihan hirmuisesti teille kaikille, kun jaksatte lukea minun kirjoituksiani! Ja vaikka en enää niin ahkerasti päivittelekään tätä blogia, en unohda tätä blogia koskaan! Minä jatkan kirjoittamista vielä, koska minä tykkään blogata tänne ja minä tykkään kirjoittamisesta! En olisi minä, ilman kirjoittamista. Joskus vaan on huonompia hetkiä, jolloin ei vaan ole fiilistä kirjoittaa yhtään mitään. Olen niin poikki editoimisesta. En ole koskaan aikaisemmin panostanut editointiin niin paljon, kuin silloin fantasiatarinan editoinnissa. Koelukijoiden kommentit kässäristä ovat auttaneet minua hurjasti eteenpäin kässärini kanssa ja olen ikuisesti siitä kiitollinen.
Minusta toki olisi kiva päästä kirjoittamaan jo. Mutta seuraava ongelma on, että aloitanko fantasiatarina 2:n editoimisen, vai aloitanko ihan uuden kässärin? Siinäkin olisi varmaan vampyyreja ja rakkautta, mutta mitä sitten? Kun muu ei tällä hetkellä kiinnosta, kuin vampyyrit.
Mutta jos niin teen, niin sitten saatan unohtaa kokonaan fantasiatarina 2:n editoinnin ja se ei sitten ole mukavaa. Kun olen siinä toisen kässärin pauloissa ihan kokonaan. No, kyllä minä tässä jossain vaiheessa selvitän tämänkin ongelman, kunhan vaan totun tähän uuteen asuntoon ja yksin asumiseen, niin ehkä se kirjoittaminen täällä uudessa paikassa tuntuu jo vähän paremmalta. Mutta kiitos ihan hirveesti teille lukijoille, kun jaksatte lukea mun kirjoituksia!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Saanko ottaa koneen mukaan ja kirjoittaa?

Tarkoitan otsikolla sitä, että menen vanhemmille nyt yöksi ja minulla kun ei ole koneelle mitään, millä kannan sitä mukanani. Käsissäkö minä sitä pidän? Vai missä?
Nimittäin ajattelin tänä viikonloppuna ryhdistäytyä. Kun lukee noita kaikenlaisia juttuja kirjoittamisesta blogeista, niin tekee mieli kirjoittaa pitkästä aikaa jotain uutta. Vampyyriaihe ei katoa mihinkään vieläkään :D Mutta muuten uutta. Uudet henkilöt, uusi kaupunki. Uusia käännekohtia tarinaan. Ja toivon mukaan sen kanssa opin vähän enemmän sitä luonnon kuvailua ja muuta kuvailua mitä minun täytyy oppia.
Mutta jos kirjoittaminen ei onnistu, niin sille en sitten voi mitään. Kun olisi kiva saada aikaiseksi jotain. Okei, olen panostanut nyt aika paljon työssäoppimiseen ja olen itseeni erittäin tyytyväinen. Siellä on todella mukavaa ja saan olla siellä vaikka kuinka pitkään vielä, vastahan tämä on alussa. Mutta olisi sitä kiva kyllä kirjoittaa. En sitten tiedä onko sitä järkeä ottaa paineita kirjoittamisesta viikonloppuna, eihän se sitten mikään viikonloppu ole, jos harmittelen sitä, että tahdon kirjoittaa jotain, mutta en saa aikaiseksi kirjoitettua mitään.
Täällä omassa asunnossa en vaan ole tottunut kirjoittamaan. Kirjoitan tänne blogiin kirjoittamisesta, mutta se siitä. Mutta kyllä tää varmaan tästä alkaa sujumaan kohta, kunhan vaan keksisin minkä projektin kanssa seuraavaksi teen hommia. Parantelenko fantasiarina 2:sta, vai teenkö jotain uutta? Toisaalta haluaisin tehdä jotain uutta ja toisaalta taas haluaisin editoida vanhaa. Vaikea päätös.
Mutta nyt minä menen odottelemaan iskää, että pääsen hänen ja äidin luokse. :)

perjantai 1. marraskuuta 2013

Kun tietäisi vielä mitä tässä tekisi

Fantasiatarina on Gummeruksella luettavana ja minä täällä vailla mitään kirjoittamiseen liittyvää tekemistä. Okei, tänään luin vähän aikaa tylsyyksissäni Väristystä. Ja luin myös Suden postauksen hänen onnistumisestaan! Kaikkia muita onnistaa paitsi minua. No täytyy nyt katsoa mitä siitä kisasta tulee. Mutta pahoja aavistuksia on jo. Silti koitan uskoa siihen, että kässärini on hyvä, enkä ole enää sellainen aloittelija niin kuin esimerkiksi viime vuonna, jolloin vasta aloittelin fantasiakässärin kirjoittamista. Silloin tarina oli vasta raakile. Nyt sille on tehty paljon ja se on lähtenyt koittamaan onneaan kisassa. Toivottavasti tässä vielä käy hyvin.
Ja NaNoWriMo on alkanut taas! Marraskuiseen ilmaan saa jotkut edes jotain iloa, kun saa olla sisällä ja naputella rauhassa konetta, jos ulkona kerran on niin harmaa sää. ONNEA KAIKILLE NANOWRIMOON OSALLISTUJILLE! Minulta se jäi taas väliin, kun ei ole mikään paras mahdollinen hetki kirjoittamiselle. Inspiraatio hukassa edelleen, mutta kyllä täältä noustaan. Olen nimittäin tänään ajatellut kirjoittamista yllättävänkin paljon. :D
Ja kiitos oikein paljon uudelle lukijalle! Kiva, että tykkäät lukea postauksiani. :)
Niin siitä kirjoittamisesta vielä. Mitä tässä nyt tekisi sillä aikaa, kun kässäri on maailmalla? Mietin sitä, että kun opettajani antoi minulle jonkin netistä tulostetun lapun, missä on tietoa jostain kirjoituskilpailusta. Siinä on kyse lyhyt proosasta. Olenkin jo pidemmän aikaa miettinyt sitä, MIKÄ SE LYHYT PROOSA ON? :O
En ole vaan koskaan kysynyt sitä keneltäkään, kun olen pelännyt, että kirjoittajat pitävät minua kuitenkin idioottina, kun en tiedä. Vaikka ei asia luultavasti ole niin. Kunhan ajattelen pienessä päässäni ihan hölmöjä juttuja.
Ehkä sitä jossain vaiheessa pitäisi ruveta editoimaan fantasiatarina 2:sta. Siinä on enemmän rakkaustarinaa, kuin epäonnistumisia. Kun päähenkilö on aika lailla epäonninen vampyyrisarjani ensimmäisessä osassa. Toisessa osassa hän on ihan maassa, mutta ei sen takia, että loukkaisi itseään jatkuvasti.
Ja nyt olen aika hyvin kotiutunut tänne asuntooni, että kirjoittamisenkin ajatteleminen on kivempaa, kun ei ole jatkuvaa kiirettä ja stressiä. Ehkä stressi on ollut se syy, miksi editoimisen loppuvaihe meni huonosti. Kun en keksinyt enää mitään, miten kässäriä voisi parantaa. Voi kunpa tuo korjaileminen riittäisi.
Ja en ole pitkään aikaan lukenut kirjoituskammion sähköposteja. Täytyy käydä kurkistamassa ne vielä, ennen kuin tässä on kauhea kiire töihin. Niin, aloitin työssäoppimisen tässä pari päivää sitten ja hyvin on mennyt. Olen kuulemma ollut erittäin ahkera, joten toivon mukaan minulle tulee hyvä arviointi.
Ehkä jo jossain vaiheessa saan aikaiseksi lueskella vähän fantasiatarina 2:sta, kunhan vaan kotiudun kunnolla tänne. Tuntuuhan tämä jo kodilta, mutta ei sillä tavalla, kuin vanhempien luona. Ehkä sen takia, koska olen asunut vasta oliks se pari viikkoa tässä, niin kaikki on edelleen uutta. Mutta kyllä tämä tästä. Tämä tauko tekee vain hyvää.

torstai 24. lokakuuta 2013

SINNE MENI!

NYT SE ON TEHTY! Viimeinkin sain lähetettyä fantasiatarinan. Vaikka pelkäsinkin, että minun käteni tärisisivät jännityksestä, sain itseni rauhoiteltua siihen tilaan, ettei edes pelottanut vähän ajan päästä. Ja se oli yllättävän yksinkertaista. En laittanut saatekirjettä, koska ei siinä niin vaadittu tekemnään.
Jännittää kyllä ihan tosissaan, että miten kässärini pärjää maailmalla, mutta kyllä sen vaan oli aika lähteä minun luotani pois. Sille en nyt todellakaan tee enää yhtään muutosta. Se oli nyt tässä. Kyllä nyt on sellainen voittajafiilis, kun minä onnistuinkin tässä enkä myöhästynyt!!
Tämä loma on ollut kyllä sellaista hulinaa ja vilskettä täynnä. Paljon on tullut tehtyä. Mutta en sitten tiedä pitäisikö vielä mennä nukkumaan, kun heräsin niin aikaisin. En varmaan saa unta.
Se on hyvä, että pysyin tässä aikataulussa hyvin. Nyt on 24.10. 2013 ja minä sain lähetettyä kässärin Gummeruksen romaanikilpailuun! Kiittivät oikein osallistumisesta ja kertoivat netissä että kässäri on luettavissa tuomareilla. Kyllä nyt jännittää!! Mutta tuloksethan tulevat tammikuussa, niin ei se haittaa, vaikka joutuisinkin odottamaan muutaman kuukauden. Tässä kun on paljon muuta niin ei sitä aja kulumista edes huomaa. Niin kuin en huomannut silloin yks viikko ajan kulumista, kun silloinhan minun olisi koko viikon pitänyt omistautua kässärille. No enpä tehnytkään niin. Kyllä tämä näinkin sujui hyvin.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Vanha uni

Tuli yhtäkkiä mieleen eräs uni minun kirjoittamiseen liittyen, josta on pakko tulla taas höpisemään tänne. Ajatuksia en todellakaan aina pidä ominani, varsinkin jos ne liittyvät rakkaaseen harrastukseeni kirjoittamiseen. :D
Eli näin silloin kesällä unta siitä, että luin jostain kirjasta muistaakseni tekstin: Katsun on päästettävä irti päähenkilöstä. Voisiko tämä tarkoittaa sittenkin koko kässäriä? Kun haluan hioa, hioa ja hioa tekstiä aina vain paremmaksi ja en vaan ole tyytyväinen. Jos olen tehnyt kaiken, miksi haluan kiduttaa itseäni ja jatkaa projektia varsinkin, kun aikaa on näin vähän? Ihan hullun hommaa. Ja tajusin sen vasta eilen. Tosin minulle vihjaistiin siitä eilen, niin sitten minun silmäni avautuivat siinä asiassa. Jos uni yritti viestittää minulle jo silloin, että minun täytyy vaan antaa olla. Olikohan se juuri silloin heinäkuussa, kun pidin taukoa blogista ja silti en osannut antaa olla? Tai kai minä annoin asian olla, mutta stressasin silti mieleni perukoilla, että saanko ikinä kässäristä valmista, jos lusmuilen tällä lailla, etten kirjoita blogiin enkä jatka editointia? Olen stressannut kirjoittamista niin hirveästi. Ja nyt kun en saa kirjoittamisen osalta mitään aikaiseksi, silti en osaa päästää irti. Paitsi että nyt on pakko. Olen tehnyt ihan valtavan työn kässärini eteen, että se näyttäisi edes hitusen paremmalta. Saa nähdä onko siitä kilpailemaan, mutta kilpailuun se kuitenkin lähtee, koska juuri fantasiatarina on minulle niin tärkeä käsis. Olenhan minä kirjoittanut muita käsiksiä myös, mutta juuri fantasiatarinasta on tullut minulle erityisen tärkeä. En olisi koskaan uskonut että lähtisin juuri fantasiatarinalla kilpailemaan, mutta kyllä se on ansainnut nyt sen. En tiedä olenko saanut niin paljon aikaan muille kässäreille, kuin fantasiatarinalle. Fantasiatarina on muuttunut paljon enemmän, kuin muut kässärit yhteensä. Ihan helposti voin sanoa noin, koska minulla on aika monta romaanikirjoituskäsistä, mitkä ovat vasta ensimmäisenä raakaversiona muistitikulla. Enkä tiedä saanko aikaiseksi koskaan muokata niitä paremmiksi, koska niiden aiheet eivät enää niin paljon kiinnosta minua. Tykkään enemmän fantasiasta nykyään. Silti en hävitä muita kässäreitä, koska olen silti tehnyt niidenkin eteen paljon. Ja niistä on postauksia täällä blogissakin. Niiden kanssahan minä aloittelin tätä blogia, mutta nyt tämä blogi on siirtynyt fantasia aikakaudelle :D
Saas nähdä saanko jonain päivänä aikaiseksi aloittaa fantasiatarina 4:n. Vai oliko se niin, että seuraavaksi oli vuorossa fantasiatarina 2:n editointi? Kunhan nyt saan rauhoitettua tilanteen ja saan kiinnostukseni takaisin, niin enköhän saa keskittymiseni takaisin fantasiatarina 2:n editointiin.
Tällaisia ajatuksia tällä kertaa näin heti aamusta. Onneksi tämä blogi ei jää tyhjän päälle nyt, vaikka sitä eilen pelkäsinkin. No jos tänne kuitenkin tulisi aina välillä uusia postauksia, jos minulla on ajatuksia kirjoittamiseen liittyen, vaikka olenkin tauolla kirjoittamisen suhteen. Tässä kun on kaikkea uutta opittavana, mutta nyt en puhu kirjoittamisesta.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Ylihuomenna

Nyt minulla on ollut lomaa. En ole paljoa ajatellut kirjoittamista. Mutta ei minun tarvitsekaan. Käsis saa luvan nyt lähteä. En ehtinyt saada apua ja vakuutan nyt, ettei se todellakaan haittaa ollenkaan. Fantasiatarina on kuitenkin saanut ihan tarpeeksi paljon apua muulloin. Vaikka siihen nyt on tullut uusiakin lukuja ja jotkin ovat heikompia kuin toiset, niin sille ei nyt mahda mitään.
Tännekään ei varmaan paljon uutta asiaa tule, kun en ole kirjoittamassa vähään aikaan mitään uutta ja hienoa. Inspiraatio on ihan jossain muualla. En sitten tiedä milloin innostun kirjoittamaan taas uutta.

Ainakin sellaisia kirjallisia suunnitelmia on koulussa tekeillä. Tai siis ei ole vielä tekeillä, mutta pitäisi tehdä. Minulla on kirjoja, joista pitäisi koulun lehteen tehdä kirja-arvosteluja. Niistä ei tule mitään kummoisia, kun tällaiset eivät ole minun erikoisalaani, mutta olen saanut apua kirjablogeista.:)
Ja sitten pitäisi eräs toinenkin juttu tehdä seuraavaan lehteen, mutta kun se on jotenkin niin vaikeaa.
Eiköhän se viiden viikon työssäoppimisen jälkeen helpotu vähän. Jos saan aikaiseksi miettiä asiaa ihan tosissaan.
Minusta ei siis täällä paljon kuulu mitään, ellei tule yhtäkkiä jokin todella, todella hieno inspiraatio, joka olisi kyllä todella tervetullut. Mutta ei väkisin.

lauantai 19. lokakuuta 2013

VIIMEINKIN!

Nyt yksi editointikierros on saatu päätökseensä! ♥ Vielä täytyy saada aikaiseksi lähettää koelukijoille viestit.
Eli editoin äsken 19. luvun ja 20. luvun. 19. luku oli aika valmis jo tässä vaiheessa. Vähän piti kirjoittaa pari juttua väliin ja siinä se sitten oli. 20. luvulle ei tarvinnut tehdä mitään. Olen tyytyväinen niihin kahteen viimeiseen lukuun.
Mutta nyt minulla ei ole mitään muuta kerrottavaa. Olen vaan niin helpottunut, kun sain viimein editoitua kässärin loppuun. Vielä yksi editointi kierros muutamalle luvulle ja sitten se saa luvan olla valmis ja lähetän sen Gummerukselle. Ihan aikataulussa taidan olla sittenkin. Ensiviikolla ehdin vielä odotella vastauksia ihmisiltä.
Mutta nyt heti tämän jälkeen lähetän ne viestit.

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Mahdollisesti huomenna olisi valmista

Niin eli huomenna kun olen viimeinkin saanut kaiken roinan aseteltua omille paikoilleen ja näin, pääsen uuteen kämppääni editoimaan kässärini loppuun. Jos vielä haluan, niin voin yrittää saada kysyttyä ihmisiltä apua kässärin kanssa, joka olisi erittäin suositeltavaa, että saisin kirjoitettua ihmisille viestejä. :)
Mutta sen aika ei ole tänään. Nyt keskityn vaan siihen miten pysyn hengissä. Rahaa kun ei ole paljon ja syödäkin pitäisi. No kyllä sitä ruokaa jostain pitäisi saada. :D
Mutta se editoiminen täytyy saada huomenna päätökseen. Tai ainakin se yksi kierros. Vielä täytyy yrittää tehdä yksi kierros. Mutta vain 8. luvun, 15. luvun ja 16. luvun osalta.
Kunhan vaan aika riittäisi ja puuhaa ei olisi niin paljon, ettei ehdi tehdä kässärille mitään. Mutta kyllä tässä ehtii. Pakko ehtiä.
Vähän tässä on ollut myös tietokone ongelmia. Tietokoneeseeni tuli 401 virusta. Ihan totta. Tai ainakin uskoisin että ne olivat viruksia. Latasin jonkin ihme ohjelman, joka toi ne virukset eikä poistanut niitä vaikka oli tarkoitus poistaa virukset. Eilen kirosin sitä, kun tämä tietokone toimii hitaasti, mutta ei toimi enää hitaasti, kun en dataa enää olohuoneessa. Se olikin yhteyden vika, ettei se toiminut niin nopeasti, kuin normaalisti toimisi.
Hankala kirjoittaa tässä omalla sängyllä, kun pöytä on niin korkea ja minä olen niin matalalla. Kiroan sitä vieläkin, kun olen niin lyhyt. :( Vain 160 cm.
Mutta kyllä tämä tästä. Aina välillä on huonoja hetkiä, mutta kyllä täältä suosta vielä noustaan. Minä aion lähettää sen tekstin kyllä Gummerukselle. Ihan pakko on ehtiä. Pakotan itseni avaamaan tekstitiedoston huomenna kello: 16:00. Ellei siinä sitten ole joitakin kotihommia mitä pitää hoitaa. Koska ne odottavat minua huomenna. Huomenna olen yksin omassa asunnossa. Jännittää...
Mutta kyllä sekin hyvin menee. Kunhan en myöhästy koulusta, niin kyllä kaikki menee hyvin.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Viimeinkin sain jotain tehtyä

Viimeinkin sain avatuksi fantasiatarinan tekstitiedoston. Ja pääsin etenemään aika hyvin. Editoin fantasiatarinan 16. luvun lopun ja sitten editoin 17. lukua. Sitä vaan mietin, että onko siinä sama idea, kuin Houkutuksen lopussa, mutta jos siinä on vähän erilaisempaa menoa, niin eiköhän se ole ihan ok?
En tiedä. Mitä muuta minä siihen sitten keksin, jos en pidä tuota ideaa siinä? En ole tässä ajassa keksinyt ainuttakaan uutta ideaa siihen tilalle, joten saakoon olla tuo mikä on, kun aikaa on niin vähän. Ja jos hyvin käy, niin joku päivä ehdin vielä lähetellä niitä sähköpostejakin ihmisille :)
Kiirettä pitää kyllä, mutta hyvin tässä ollaan tänäkin päivänä selvitty. Eiköhän se siitä, kunhan vaan saan tehtyä ruoan perheelle niin voin katsoa, jos siinä aikaa jää syömisen jälkeen lähetellä sähköposteja. Aikaa on rajallisesti nykyään.
Nyt kun olen aika kauan ollut tässä koneella, niin voisi tehdä toki sen ruoan (nauhapastaa ja jauhelihakastiketta) ja sitten jos lähtis sinne uudelle kämpälle. Ellei sitä ennen ehdi lähetellä niitä sähköposteja.
Tässä kun muutenkin on kaikenlaista. Pitäisi nähdä joku päivä kavereita ja esitellä asuntoo, jos heitä kiinnostaa tulla katsomaan jo tällä viikolla sitä. Muutan siis tällä viikolla. Mutta en sano minne.
Eli siis minun piti selitellä vielä siitä editoinnista. Se meni yllättävän hyvin. Luin kyllä aika nopeaa tahtia sen 17. luvun koska katsoin kelloa vähän aikaa sitten ja se onkin jo niin paljon, että ruoan kanssa tulee TAAS kiire. Sain aika kivasti uutta tekstiä tällä kertaa 17. lukuun. Huomasin juuri sellaisen kohdan mihin sopi se juttu minkä keksin kirjoittaa siihen. Olen tyytyväinen siihen, että sain patistettua itseni editoimaan. Nyt ei tunnu enää niin pahalta. Loppuillan voi tehdä ihan kaikkea muuta. Enää 3 lukua täytyy editoida. Ja jos saan ajoissa apua kolmen luvun kanssa ja saan editoitua ne, niin olen kyllä TODELLA tyytyväinen. :)

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Voi ei !

Nyt iski paniikki. Nyt on lokakuun 13.päivä. Ja en ole saanut tällä viikolla aikaiseksi mitään! Miten olen ihan tyystin unohtanut fantasiatarinan? No onhan minulla tässä taas ollut kaikenlaista. Muuttohommia lähinnä. Ja kouluhan tässä vie aikaa ja ihan hyvä, että opiskelen. Tykkään koulustani ja opiskelusta.
Mutta se yks tärkeä asia: Fantasiatarina pitäisi saada valmiiksi. Ja en ole vieläkään lähettänyt niitä lukuja kenellekään. Mitä minä muka saan aikaiseksi tässä vaiheessa? Tänään kun menen kotiin niin ryhdyn töihin. Ja kun olen 15 minuuttia tehnyt hommia, niin soitan kaverilleni ja pyydän häntä vaikka käymään meillä.
Miksi tässä nykyään käy näin? Näköjään muuton keskellä kirjoittaminen ei suju. Keskittyminen on ihan jossain muualla kuin kirjoittamisessa. Ja koko ajan on se pelko, että epäonnistun tässä projektissa. Ja en luota kirjoittajan taitoihini, kun en saa kässäriä muutettua. Ja jos oikein muistan, olen menossa luvussa 16 edelleen. Ihan siinä loppupuolella onneksi. Vielä on aikaa, vielä on aikaa. Ainakin vähän.
En tiedä ehtiikö tässä ajassa kukaan auttaa minua. :/ Oisin pyytänyt sitä apua ajallani. Vai mitä mieltä olette? Voisiko tämän tilanteen vielä pelastaa jotenkin? :o
Kun haluaisin niin kovasti saada fantasiatarinan lähetettyä Gummerukselle. Se olisi ihanaa. Sitten oisin osallistunut elämäni aikana kahteen kirjoituskilpailuun. Mutta kummatkin ovat erilaisia.
Nyt täytyy ryhtyä tekemään jotain. Ainakin aion heti kun pääsen kotiin, editoida fantasiatarinaa. Eihän tässä muu auta.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Pitkästä aikaa asiaa blogin puolelle

Nyt olen taas palannut tänne kirjoittelemaan pienen tauon jälkeen. Tässä on ollut paljon kaikenlaista, ettei editointia ole ehtinyt edes ajatella. Olen kyllä aika laiskanpuoleisesti lueskellut muiden kirjoittavien ihmisten blogeja. Vain vilkaissut ja sitten tehnyt ihan kaikkea muuta koneella.
Koulukin vie aikaa ja keskittymistä. Ja koulussa on edelleen yhtä kivaa, kuin aina ennenkin. Nyt kun ei ole enää sitä hirveää ahdistusta ja stressiä, niin kaikki on sielläkin mallillaan.
Mutta tänään sain itseni editoimaan, kun oli sen verran vapaata aikaa ja lueskelin oikein ajatuksen kanssa teidän muiden blogeja.
Editoiminen ei vieläkään oikein suju, mutta nyt pakotan itseni nyt edes lukemaan sen ja jos se ei riitä Gummerukselle, niin ei voi mitään. Minä en jaksa tämän kaiken muuttohässäkän keskellä keskittyä oikein mihinkään, muuta kuin muuttoon ja koulunkäyntiin.
Olen lueskellut kyllä vähän kirjoja, mutta vain vähän. Kun ei ole oikeastaan edes ollut aikaa siihen. Enkä nyt tiedä miten saisin itseni keskittymään editoimiseen. Harmittaa, jos kova työ menee hukkaan, kun 8. luvun jälkeen editoiminen on mennyt ihan päin sanonko mitä.
Ja kun tässä nyt on pakko saada jotain aikaiseksi. En tiedä yhtään mitä siitä oikeastaan pitäisi muuttaa enää. En oikeastaan ole varma, että onko se 16. luku edes hyvä vieläkään. Kun se tuntuu ihan hölmöltä, mutta kun en osaa muuttaa sitä!! Mikä minussa on vikana, kun editoiminen ei olekaan enää kivaa? No se on se keskittyminen tietenkin. Kun en keskity. :(
Pakko lähettää se kilpailutyö Gummerukselle. Oli kuinka paska tahansa se käsikirjoitus, minä lähetän sen.

maanantai 30. syyskuuta 2013

Fantasiatarinasta editoitu taas 2 lukua

No niin, nyt olen menossa sivulla 123/156. Sivumäärä kasvoi, kun sain vähän muokattua taas fantasiatarinaa. Enkä saanut lukua pidemmäksi, vaikka olisin halunnut. Kun en tiedä ollenkaan miten parantaa sitä 15. lukua, mitä olin juuri äsken korjailemassa. 14. luku oli aika helppo, mutta sekin oli aika lyhyt. A4 liuskoissa sivuja oli 4. Mutta pääasia, että tarinassa on muut luvut hiukan pitempiä. :)
Eli huomenna editoin 16. luvun ja toivon mukaan myös 18. luvun. Sitten huomisen jälkeen olisi vielä yksi päivä, jolloin voisin editoida 2 lukua, ja sitten se minun hirveä stressini tämän kirjoittamisen kanssa olisi ohi. Jos sitten saisin lähetettyä fantasiatarinan Gummerukselle. Hetkinen.. eli 3. päivä lokakuuta jolloin minun synttärini ovat, niin silloin fantasiatarinan pitäisi olla valmis. Sitten minulla on ikää osallistua siihen kilpailuun, joten tämähän meni erittäin hyvin. :D Jos vaan saan aikaiseksi editoida näinä kolmena päivänä.
Eli korjasin taas kerran niitä kirjoitusvirheitä ja lisäilin ihan vähän tekstiä väliin. Ja piti korjailla eräs sellainen kohta, mikä olisi ollut oikeassa elämässä hankala toteuttaa. Kun eihän päähenkilöllä siinä kohtauksessa ollut käytössään autoa. Joten mitä se hänen autonsa teki parkkipaikalla?!? Ihan järjetöntä, joten se kohta oli ehdottomasti korjattava. Muita tällaisia epäkohtia ei ollut. Mutta jotenkin tuntuu siltä, että kässäri tarvitsee enemmän korjattavaa, mitä minä pystyn tekemään. Kun se tuntuu jotenkin niin vieraalta ja tylsältä kässäriltä just nyt. En tiedä pidänkö tuosta enää. Kun se tarvitsee jotain enemmän, mutta en osaa tehdä sille mitään tuon ihmeellisempää. Haluan siitä paremman, mutta en tiedä miten saan siitä paremman. Turhauttaa taas vaihteeksi tällainen.
Mutta kai tuo kelpaa. Ei se nyt niin huono voi olla.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Nyt alkoi sujumaan taas editoiminen! ♥

Jess! Nyt keskityin ihan kunnolla editoimiseen. Sain korjailtua muutamia kohtia ja lisäiltyä taas vähän tekstiä rivien väleihin. Olen aika iloinen, että jopa hyviä lauseita tuli kirjoitettua. Ainakin sanamäärät kasvavat kovaa vauhtia.
Olen sivulla 114/155. Ja huomenna editoin 14. luvun. Editoin siis huimat 3 lukua! Nyt enää on jäljellä 7 lukua. :)
En kuunnellut musiikkia ollenkaan editoidessani. Se vaan jotenkin jäi :D
Onneksi sain editoitua noin paljon kerralla. Ja ei se editoiminen ole niin vaikeaa, kun vaan keskittyminen tarinaan on kohdallaan.
Olen siis käynyt tässä välissä myös Kirjastossa. Näin siellä kirjan nimeltä Illallinen vampyyrin kanssa ja ihmettelin sitä, että miten se voikin olla 16-vuotiaille tarkoitettu. Onkohan se vähän liian raaka kirja siinä tapauksessa? Kuitenkin minua kiinnostaa se kirja kovasti. Ja sitten myös se Luukaupunki -kirja kiinnostaisi myös. Jos senkin vaikka bongaisi Kirjastosta joku kerta. Ensin minun kuitenkin täytyy lukea nuo muut kirjat jotka ovat kesken, ennen kuin aloitan minkään uuden kirjan lukemista. Ainakin se Illallinen vampyyrin kanssa -kirja oli Kirjastossa palautetut hyllyssä, että se saattaa mennä aika pian, jos en käytä tätä tilaisuutta hyväkseni. Meinasin lainata sen, mutta sitten minua turhautti, kun en löytänyt sitä kirjaa, mitä olin hakemassa ja vein sen kirjan sitten takaisin sinne hyllyyn, mistä sen otinkin. Mutta huomenna ehkä voisin käydä lainaamassa sen, jos vaan sallin sen itselleni. Kun tämä muutto painaa päälle, niin tässä saattaa olla muuta tekemistä, kuin lukeminen.
Mutta olen kuitenkin todella tyytyväinen, että sain editoitua noinkin paljon mitä tänään olen saanut aikaiseksi. Jos sitä huomenna editoisi vaikka yhden tai kaksi lukua tällä kertaa.

Kiire käsikirjoituksen kanssa

Liian paljon olen lusmuillut. En ole tehnyt sitä mitä olisi pitänyt: Editoinut fantasiatarinaa. Ja eilen harmitti, kun en osannut tehdä mitään eri tavalla fantasiatarinan 8. luvussa. :( Ja nyt minun pitäisi jo siirtyä lukuun 11. Kai se menee ihan hyvin, jos vaan keskittyisin siihen mitä teen. Kun nykyään keskittyminen ei ole ollut parasta mahdollista, kun minulla on tässä ollut paljon kaikenlaista. No kai täällä sen voi kertoa: Minä muutan, niin sen takia on ollut kaikkea muuta. En sitten asukaan enää vanhempien kanssa. Sen takia keskittyminen fantasiatarinaan on ollut jossain ihan muualla.
Vaikka deadline on vasta siinä Gummeruksen kilpailussa 27.10. 2013, niin silti minulla on epäilys, että mitä jos olenkin jo nyt ihan myöhässä aikataulusta? Jos vaikkapa en ehdikään saada käsikirjoitusta valmiiksi tarpeeksi ajoissa? Kun se olisi todella hienoa, jos saisin käsikirjoituksen valmiiksi ja sitten lähettäisin sen romaanikilpailuun.
Ensviikolla jatkan käsikirjoituksen editoimista. Jos vaikkapa maanantaina saisin editoitua 2 lukua. Mutta se nyt vaan on haavekuvia minun päässäni. Kun eihän se keskittyminen tietenkään niin pitkälle riitä :( Mutta ainahan sitä voi suunnitella. Se sitten on eri asia, että pystynkö toteuttamaan ne suunnitelmat.
Muistitikku ei ole täällä maalla missä nyt olemme, niin täällä en ole saanut paljon mitään aikaiseksi. :(

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Taas yksi luku editoitu

No niin, nyt muistinkin että täytyy editoida vähän lisää fantasiatarinaa, kun lokakuu lähestyy jo kovaa vauhtia. Nyt onkin jo sitten keskiviikko 25.9. 2013. Editoin siis fantasiatarinan 10. luvun. Se oli ihan helppo luku, ei tarvinnut paljon mitään muuttaa. Parin sanan järjestystä lauseessa piti järjestellä uudestaan ja sitten kirjoitusvirheitä oli muutama. Paljoa hommaa siinä ei ollut, kun en keksinyt mitään ihmeellistä paranneltavaa siihen. Se luku käsitteli hautajaisia. Se luku oli aika lyhyt, mutta ei kai sillä niin väliä ole.
Huomenna sitten editoin 11. luvun ja sen jälkeen editoitavaa olisi enää 9 lukua jäljellä. :) Sitten ei tartte enää stressata editoimista vaan saan keskittyä uusiin tilanteisiin. Harmittaa, kun editoiminen ei ole enää niin kivaa, mutta se johtuu vaan siitä, että minulla on niin paljon muuta ajateltavaa, ettei ehdi ajatella paljon kirjoittamista ja editoimista. Onneksi olen tehnyt valmiiksi jo pari lehtijuttua koulun lehteä varten, ettei niistäkään tarvitse stressata. Sitten jossain vaiheessa täytyy tehdä uusia lehtijuttuja ja työssäoppiminenkin alkaa 30.10. 2013.
Nyt ei paljon muuta kerrottavaa ole. En keksi oikein mitään sen ihmeellisempää höpöteltävää tänne blogiin, niin mitä turhia tässä jauhamaan mitään muuta. :)

maanantai 23. syyskuuta 2013

Syyskuu on hankala kuukausi

No niin, taas vastahakoisesti editoin fantasiatarinaa. Jotenkin kiinnostus on nyt nollassa. Ei mitään kiinnostusta kirjoittamista kohtaan. Yhdessä kohtaa editoidessani äsken 9. lukua, huomasin miten minua kiinnosti, että miten tarina menee luvussa eteenpäin. Että silloin ihan mielenkiinnolla luin ja tarkistelin asioita luvussa. Sain uutta tekstiä taas väliin ja kirjoitusvirheitä ei kamalasti ollut. Aikamuotovirheitä löytyi pari. Mutta se oli helposti korjattavissa onneksi.
Pelästyin tänään muuten ihan kamalasti, että enkö oikeasti pääse koneelle lainkaan, kun se oli ihan pimeenä, vaikka käynnistin tietokoneen. Sammutin sen monta kertaa ja monta kertaa myös käynnistin. Ei mitään. Onneksi sain ongelman selvitettyä ja pitkästä aikaa taas pääsin tännekin kirjoittelemaan kuulumisia, kun kerran pääsin editoimaankin.
Luulen kyllä, että saan valmiiksi käsikirjoitukseni vielä, mutta siihen menee kyllä aikaa.
Kohta on lokakuu ja pian sitten olen täysi-ikäinen! Sitten on ikää osallistua Gummeruksen romaanikirjoituskilpailuun. Kun syyskuussahan se ei muutenkaan onnistu. Ja päätin nyt sitten vähän antaa aikaa itselleni lisää. Eli ei käsikirjoituksen ole pakko olla valmis 28.9. 2013. Vaan lokakuussa viimeistään. Mieluusti ennen 10.10. 2013. Kyllä se aika riittää. Ja kun tässä on kaikkea muuta ollut, niin ei mikään ihme ettei koko ajan ole aikaa käsikirjoitukselle. Nyt kun 9. luku on valmis, niin voin huomenna käydä käsiksi fantasiatarinan 10. lukuun. Ja siitä eteenpäin päivä kerrallaan. Ja jos päivässä jaksaa enemmänkin editoida, niin aina vaan parempi.
Tässä nyt on kaikennäköistä, niin ei mikään ihme ettei editoiminen ole oikein kivaa. Ja yleensähän editoiminen on se ikävin asia kirjoittamisessa. Elokuussa editoiminen oli kivaa, nyt se on kuin pakkopullaa. Mutta sekin on joskus tehtävä, että kässäri ehtii Gummeruksen kilpailuun.

torstai 19. syyskuuta 2013

AARGH! Miksen minä keskity editoimiseen?

Joo, vähän ärsyttää, kun päässä pyörii vaan lokakuun tapahtumat. Kun silloin on mukavia asioita tiedossa. Mutta siitä en puhu nyt vaan myöhemmin. Se häiritsee minun keskittymistäni paljon. Saan aina aikaiseksi editoida vaan yhden luvun. 6. luku on editoitu nyt ja sekin meni hyvin. Ei ollut hankala luku. Tekstiä piti lisätä joihinkin kohtiin ja kirjoitusvirheitä oli muutama. Joitakin lauseita piti muokata ja sain muuten käytettyä niitä muistiinpanoja tarinassa. Eli kerroin vampyyreista siinä. Hyvin se meni. Ja siitä verenhimostakin oli puhetta siinä luvussa. Huolestuttaa vaan nää vanhat luvut, kun en ainakaan ole saanut niille mitään muutosta. Siis silloin aikaisemmin. Varmaan 8. luvun paikkeilla tulevat ne vanhat luvut esiin. Niille täytyy keksiä jotkin muutokset.
Bloggaaminenkaan ei tunnu taas miltään, kun en keskity kunnolla editoimiseen. Tässä on kaikkea muuta ja kun lokakuussa homma pitäisi olla valmis. Tai oikeastaan ensi viikolla, sehän se minun deadlineni on. Eli lauantaina 28.9. 2013. Uskoisin että saan editoitua käsikirjoitukseni siihen mennessä. MINULLA ON 9 PÄIVÄÄ AIKAA, VOI APUA! :O Miten saan kaiken valmiiksi, jos lukuja on editoitavana vielä 13 ja päiviä on jäljellä 9? Kun editointi tahti on 1 luku per päivä. Aijai, taitaa vähän myöhästyä. Mutta en haluaisi olla myöhässä, kun haluan olla valmis deadlineen mennessä. Kai sitä editointia täytyy vielä tänään jatkaa. Jos vaikkapa editoin vielä yhden luvun ja sitten lopetan editoimisen tältä illalta. Editoimisaikaa tälle päivälle on vielä, kun kello on puoli 7. Kaverini soittaa 7, niin siihen mennessä 7. luku täytyy olla valmis. Jos vaikka saisin jotain aikaiseksi tässä vielä editoimisessa. :)

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Vähän hankala tilanne

Ei millään malttaisi editoida. Tänäänkin minun piti pakottaa itseni editoimaan 5. luku loppuun. Se meni hyvin. Siihen sain jopa lisättyä paljon hyvää tekstiä. Ja tunnelma siinä luvussa oli juuri sellainen mitä olin hakenut. Surullinen. Ja se oli juuri se päähenkilön äidin kuolema. Oli aika surullista, mutta en itkenyt. Eikä se niin paljon hirvittänytkään, kuin viimeksi. Kun joutuu kirjoittamaan sen uudestaan, niin silloin se on hirvittävää näköjään. Mutta nyt kun tämä on viimeinen tarkistus kerta ennen kilpailua, niin ei tuntunut niin pahalta.
Korjailin muutamia lauseita ja siinähän se oli. Aika vähän loppujen lopuksi piti korjailla, mutta luultavasti loppu lukuja täytyy korjailla enemmän. Voi, kun tämä olisi jo ohi, niin saisin keskittyä aivan johonkin muuhun. Koska tämä tilanne täällä kotona on vähän erilainen. Ei siis mitään pahaa ole käynyt, kaikki on hyvin, mutta ei oikein ajatukset pysy kasassa kirjoittamisen kanssa. Eikä ole aikaa niin paljon lukeakaan. En ole moneen päivään nyt lukenut mitään. AAMUNKOI -kirja on pahasti kesken. Ja muutamat muutkin kirjat. Onneksi sain luettua sen Elina Rouhiaisen Uhanalaisen ajoissa loppuun.
En voi selittää enempää näistä minun kiireistäni, koska ne eivät liity tähän blogiin. Ehkä selitän myöhemmin. En tiedä, kattoo nyt.
On ollut kyllä ihan kivoja päiviä nykyään. En ole enää niin maassa, kuin viime viikolla. Viikonloppu oli kiva. Oikea shoppailu viikonloppu. Se ja tämä toinen juttu mistä vähän puhuin, niin ovat piristäneet minua paljon. Eikä ole enää niin vaikea hengittää. Nykyään en melkein huomaa ollenkaan tätä stressiä. Mutta nyt kun ajattelen asiaa, niin totta kai on vaikea hengittää.
Mutta minulla menee hyvin. Ja käsikirjoitus onneksi etenee kans hyvään suuntaan, vaikka onkin pikkaisen kiire ja täytyy mahduttaa arkeen myös kirjoittaminen. Kyllä tämä tästä, kun tilanne rauhoittuu.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Eipä ole ehtinyt editoida

Tänään on ollut niin jännä päivä ja eilenkin, ettei koko viikonlopussa ole ehtinyt miettiä blogia eikä editoimista. Ja tänään vasta muistin, että minulla on editoitavaa ja paljon. Editoin aika hyvin sen 4. luvun. Sekään ei paljoa hommaa vaatinut, vaikka luulin, että se olisi suurempitöinen juttu. Ei ollutkaan. Muutama uusi lause taistelukohtaukseen ja se on siinä. Toivotaan, että se riittää Gummerukselle.
Tänään on ollut niin paljon kaikenlaista. Elämäni muuttuu täysin. Mutta se ei johdu kustannussopimuksesta tai mistään kirjoittamiseen liittyvään. Minun itsenäistymisasioita vaan. Minähän olen kohta täysi-ikäinen. :)
En olisi millään malttanut editoida tänäänkään, koska minulla on tänään tapahtunut tässä kaikkea muuta jännää, ettei tänään paljon vampyyrit kiinnosta. :D Mutta sain keskityttyä siihen tärkeään tehtävääni, editoimiseen. Ja vain sen takia, koska deadline. Se on tärkeää, että saan editoitua kässärini. Ja sitten lähetettyä sen sinne kilpailuun. En tiedä ehdinkö ensi viikoksi saada valmiiksi fantasiatarinan, mutta toivotaan että saan. Olen sen verran löysäillyt tässä, että olen aikataulusta jäljessä. Ja huomenna kun on koulua, niin siinäkin menee aikaa. Ja tänään on kaverini synttärit, täytyy sinne mennä ja musta on kiva päästä viettämään aikaa kavereiden kanssa. Vaikka tunnenkin siitä porukasta vaan 2 tyyppiä. :D Tai saatan tuntea useampia, mistäs sitä tietää, kun en tiedä oikein että ketä sinne tulee.
Eli ei hätää, blogiin kirjoittelen vielä, vaikka innostusta editoimiseen ei oikein ole ollut. Niin ja se luku oli 4. luku mitä editoin tänään. En ehtinyt editoida taaskaan enempää. 1 luku per päivä.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Perjantai

Editoiminen ei nappaa tänään. Äsken editoin sen 3. luvun erään kohdan, mistä selitin täällä blogissa eilenkin. Eilen illallahan se piti korjata, mutta salkkareiden jälkeen olin niin väsynyt, etten millään vaan jaksanut.
Enkä tänään enää editoi kahta lukua fantasiatarinaa. Aion nauttia viikonlopusta ja katsoa, että tekeekö edes viikonloppuna kirjoittaa. En ole pelannutkaan, vaikka olisi ollut mahdollisuus. Olen ollut liian stressaantunut, ettei mikään ole kiinnostanut paljonkaan.
Viikot ovat minulle usein olleet nyt vaikeita, kun ajattelen koko ajan ikäviä asioita. Ei, en ole masentunut, minulla vaan on hirveä stressi koko ajan ja olen myös koko ajan vihainen. Tänään oli lähes normaalipäivä ja olin iloinen. Hymyilin yhtä mittaa ja nauroinkin, kun meillä oli koulussa niin kivaa keittiöpäivänä. Ei minun tarvitse stressata keittiöpäiviä ollenkaan. Jos en tajua jotain, kysyn aina että miten menettelen niin sillähän siitäkin ongelmasta selviää. Se täytyy vaan muistaa, niin kaikki menee hyvin.
Oli ihan mukava päivä tänään ja äsken kävin veljeni kanssa kaupassa ostamassa herkkuja. En tiedä mitä laihdutusyritykseni siitä tykkää, mutta kai minä pysyn ihan hoikkana, jos en ahmi liikaa herkkuja. :)
Ei ole mitään muuta asiaa tänne. Vähän erilainen perjantai, kun emme ole maalla. Vihdoinkin saa viettää viikonlopun KOTONA! ♥

torstai 12. syyskuuta 2013

Suunnitelmia huomiselle

Ei pitäisi huomenna tulla tylsää, vaikken pääsisikään ihmisiä tapaamaan kaupungille. Enhän minä päässyt ketään tapaamaan kaupungille tänäänkään, mutta kuitenkin.
Editoin huomenna nimittäin fantasiatarinan 4. luvun ja 5. luvun. Minä haluan päästä siitä 5. luvun rajasta yli jo. Kun minun piti jo ajat sitten olla editoinut jo 5. lukuun saakka, mutta laiskuus ja ahdistus on iskenyt päälle niin rajusti, ettei ole pystynyt enempään työhön. Nyt olen jo aika lailla rauhoittunut enkä ole miettinyt hirveästi ikäviä asioita. Eräs asia mikä hävettää minua häiritsi tuossa äsken, mutta ei sekään enää niin kovasti häiritse.
Ai niin ja minun täytyy varautua siihen, että pian eräs henkilö tarinassa kuolee. Nimittäin päähenkilön äiti. Siitä on kamalaa lukea aina uudelleen ja uudelleen. Ja päähenkilö kun on siinä niin lohduton.
Täytyy varmaan tänä iltana vähän paranella vielä yhtä asiaa fantasiatarinan 3. luvussa, kun tajusin, että se on aika valju kohtaus se eräs tapahtuma. En kerro siitä enempää. Se täytyy nyt kyllä laittaa muistiin inspiraatiovihkoon, etten unohda sitä sitten tässä postausta kirjoittaessa.
Olen nimittäin ohittanut erään kohtauksen aivan täysin. En ole syventynyt päähenkilön järkytykseen tarpeeksi. Kun se vaikuttaa niin oudolta se kohtaus, että sitä täytyy kyllä täydentää. Onneksi tajusin sen nyt. Jos sitä saisi korjailtua vähän paremmaksi.
Huomenna siis on koulua johonkin kahteen vai varttia vaille kahteenko se oli? No kuitenkin sen jälkeen pääsee fantasiatarinan kimppuun taas. En tiedä kummasta olen innoissani enemmän: Siitä että pääsee kouluun, vai siitä, että pääsee fantasiatarinan kimppuun taas. :D

Ja kyllä, minä pidän koulusta. Koulussa vaan on niin kivaa. Olen päässyt erittäin hyvään kouluun ja en oikeasti vois olla onnellisempi siitä, että olen juuri siinä koulussa. Vaikka onnellisuutta tummentaa tämä minun ahdistus ja stressi, niin en saa antaa sen häiritä koulutyötä.
Viikonlopuista en enää niin paljon nauti, kun koulussa on kivempaa. Silloin viikonloppuisin saa tapella aina veljeni kanssa, niin sen takia se ei ole niin kivaa. Ja yleensä silloin mennään maalle, mutta tänä viikonloppuna ei mennäkään (ainakin niin äiti sanoi) ja olen onnellinen siitä. :)
Katsotaas sitten miten huomenna käy: Olenko siinä kunnossa, että voin editoida 2 lukua vai en. Sitä kun ei aina tiedä, että miten ahdistunut ja stressaantunut olen seuraavana päivänä. Mutta tämä päivä oli positiivinen yllätys. Johtui siitä, että sain itseni editoimaan ja unohtamaan kaiken muun roskan elämästäni. Kyllä kirjoittaminen on ihanaa! ♥

3. luku saatu päätökseen tänään

Olin mennyt sekaisin näiden fantasiatarinan lukujen kanssa. Viimeksi kun puhuin, että fantasiatarinan 3. luku on vaikea, niin ei se niin vaikea ollutkaan, koska olin koko ajan tietämättäni puhunut fantasiatarinan 4. luvusta :D Mutta siis huomenna on vaikeaa, kun täytyy siitä luvusta koittaa saada pitempi. Fantasiatarinan 3. luvussa se taistelukohtaus ei ole myöskään kummoinen, mutta annettakoon se anteeksi, koska siinä luvussa on paljon kaikkea muuta JA siinä aikaisemmin on tapahtumaa ihan tarpeeksi pahiksen kanssa. Joten saakoon olla nyt tuollainen en ala sitä sen kummemmin muuttelemaan.
Virheitä oli tällä kertaa sellaisia, että jostain kohtaa olin unohtanut kirjoittaa erään sanan, että lauseesta tulisi ymmärrettävämpi. Sellaisia virheitä oli ainakin 3. Sitten kirjoitusvirheitäkin taisi olla ihan alkupuolella. 3. luvun alkulausetta piti muuttaa sen ylihuominen/huominen jutun takia. Eipä siinä sitten mitään muuta virheellistä ollut. Piti vähän kuvailua muistaakseni laittaa väliin ja dialogin pätkä. Ja sitten piti vielä lisätä eräs asia vampyyreihin liittyen. Tein jopa muistiinpanoja mitä vampyyripojan täytyy itsestään kertoa myöhemmin päähenkilölle.
Ai niin, olen unohtanut tehdä erään koulujutun. Minun piti lehtiryhmän ohjaajalle antaa minun muistitikkuni, että hän saisi itselleen sen minun kirja-arvostelun Houkutuksesta. Se on minun mielestä ihan kiva. En tiedä mitä siitä pitäisi muuttaa, joten saakoon olla tuollainen. Äitikään ei ole vielä lukenut sitä.

Eilen minulla oli kotona todella tylsää. Koko ajan liikuin paikasta toiseen ja olin ahdistunut, mutta sen ahdistuksen syytä en kerro täällä. Minulla vaan käy kaikenlaista tässä elämässä nyt. Koulussakin olen välillä aika vihainen ja ahdistunut. Mutta kai se tästä, kunhan vaan saisin tämän hengityksenkin taas kuriin. Jos tässä jotain stressilääkkeitä tarvitaan, niin ei kiva...
Mutta tänään oli kivaa, kun ajatus editoimisesta tuntui ihan mukavalta idealta. Ei tullut yhtään sellainen olo, että ääh, ei jaksa. Nyt minä jaksoin, mutta sen luvun editoiminen riitti taas tälle päivälle. Enempää en varmaan tänään enää editoi, vaan luen AAMUNKOITA.
Editoiminen on edelleen kivaa ei sitä voi kieltääkään. Joskus se tuntui inhottavalta puuhalta, mut nyt siihen on jo tottunut. Vaikka en paljoa luvun ideaa muuttanutkaan, niin sitä oli kiva korjailla edes vähän.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Fantasiatarinan editointi menossa vasta luvussa 2

No niin, taas on jatkettu fantasiatarinan editointia. Ihan hyvin meni. Jouduin yhden lauseen korjaamaan, kun se oli vähän sekava. En osaa edes selittää sitä, että mitä siinä oli korjattavaa, mutta kuitenkin.
Eilen en editoinut yhtään. Oli vähän huono päivä editoimiselle se päivä, joten päätin olla kokonaan editoimatta. Ei huvittanut lukea mitään eikä editoida fantasiatarinaa. Nythän pitäisi pitää kiirettä fantasiatarinan kanssa. Tai ei kovin paljon, mutta haluaisin, että fantasiatarina on valmis 28.9. 2013, niin kuin täällä olen jo selittänytkin. Kyllä minä saan sen valmiiksi vielä, kunhan vaan melkein joka päivä editoin luvun kerrallaan. En taaskaan jaksanut yhtä lukua pidemmälle editoida. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että luku per päivä riittää. Lukujahan on 20 niin kyllä tässä aikaa on. Kunhan vaan en jätä muuta kuin yhden päivän välistä, jos alkaa laiskottaa. En saa enempää laiskotella.
Kirjoitusvirheitä oli myös jonkin verran ja pilkkuvirheitä oli myös. Ja olihan siellä pari asiavirhettä muistaakseni myös.
Tavallisia virheitä siis mitä voi sattua. Niin yksi oli sellainen, että alussa oli puhe ylihuomisesta, niin jossain vaiheessa oli muuttanut sen huomiseksi. Elikkä siis päähenkilön piti soittaa vampyyripojalle ylihuomenna, mutta olinkin sen muuttanut huomiseksi. Mietin siinä sitten hetken, että onko se siis ylihuominen vai huominen. Muutin sen takaisin ylihuomiseksi hetken miettimisen jälkeen.
Huomasin taas, miten hyvää tekstiä olin kirjoittanut 2. lukuunkin. Sitä oli mukava lukea.
Huomenna on vaikea luku editoitavana. Minun pitäisi jollain lailla täydentää sitä taistelukohtausta, joka on 3. luvussa. Siinähän ensimmäisen kerran se paha vampyyri esiintyy. Jännittää vähän, että miten se menee. Toivottavasti en jätä huomenna kokonaan editoimatta. Ja jos jätänkin, niin se vaan johtuu siitä, etten jaksa.
Ylihuomenna täytyy tehdä ruoka koko koululle. Se on joku nälkäpäivän ruoka. Me tehtiin sellainen viime lukuvuonnakin. Mutta se ei tainnut olla silloin koko koululle.
Ei minua hirveästi edes jännitä perjantai. Tai ei oikeastaan yhtään. Mutta kai huomenna alkaa jo jännittää, kun saan tietää mitä teen. Toivotaan kuitenkin ettei ala, koska sitten mietin sitä kotona huomenna iltapäivällä ja sitten minulle tulee paha mieli, kun mietin kuumeisesti, että meneekö se päivä hyvin vai huonosti.
Tänään pitäisi vielä yksi kouluhomma tehdä. Nimittäin kirjoittaa kalenteriin miten meni päivä. Taidankin sen tehdä nyt heti, kun ei ole enää mitään muuta kerrottavaa tänne blogiin.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Editointi alkoi alusta

Niin kuin otsikkokin kertoo, niin aloitin editoimisen alusta, kun vasta äskettäinhän sain sen päätökseen. Ja onneksi aloitinkin taas sen, koska ensimmäisestä luvusta löytyi kirjoitusvirheitä ja asiavirheitä, pilkkuvirheitä ja vaikka mitä virheitä. Vieläkin olin höpissyt siinä luvussa jostain selkäkivusta, vaikka kyse ei ollut siitä siinä luvussa. Onneksi en vielä tänään lähettänyt tätä, koska kässärissä oli noin iso virhe.
Muse on soinut tänään taas. Ja aloitin editoimisen varmaankin joskus puol neljän aikoihin. Ja nyt kello on jo tuon verran. En oikeastaan ole varma milloin aloitin, mutta kuitenkin.
Viikonloppu oli yllättävän pitkä. Aina se tuntuu pitkältä, jos on ollut ankeaa. Olihan viikonloppuna ihan kivojakin juttuja, mutta silti ei se mikään unelmaviikonloppu ollut. Koulussa on paljon kivempaa, kuin viikonloppuisin maalla.
Koulussa oli tänään kivaa. Huomennakin tulee olemaan kiva päivä. Tein tehtävät tuossa ennen editointia. Sittenhän aloitin editoinnin ja päätin, että deadline on 28.9. 2013. Siihen mennessä kässärin on oltava valmis. Ja hei, hämmästyin miten hyvää tekstiä olin kirjoittanut ensimmäiseen lukuun! Vaikka siellä olikin ihan kivasti niitä virheitä, ei sitä paljoa tarvinnut korjailla. Jos vaikka 2. lukukin olisi ihan samanlaista korjailua. Pilkkuvirheitähän siellä ei varmaan paljon ole, kun osaan ne aika hyvin. Lehtiryhmässäkin perjantaina kehuttiin sitä, miten hyvin minä osaan pilkkujen paikat ja kaikki. Kyllä tämä kirjoittaminen tuntuu joskus niin helpolta. Ja joskus se on niin vaikeaa, kun ei tiedä mitä pitäisi kirjoittaa. Esimerkiksi koulumme lehden pääkirjoitus oli vaikea kirjoittaa, kun en tiennyt mitä siihen kirjoittaisin.
Mutta oli kyllä mukava lukea läpi se fantasiatarinan 1. luku. Suunnitelmissa oli editoida 5 lukua tänään, mutta en taida jaksaa enää. Join muuten pitkästä aikaa editoidessa teetä. Kun en enää oikein hirveästi juo teetä, kun cola on korvannut teen. :D Nyt kun colaa ei ollut, niin päätin juoda teetä.
Kyllä editoiminen on mukavaa. Mutta jos sitä osaisi vielä ne fantasiatarinan viimeisetkin luvut editoida hyvin, kun niiden kanssa oli ongelmaa. En osannut muuttaa niitä kovin paljon. Tai ainakaan niiden ideaa en osannut muuttaa, koska en tiedä miten tapahtumien pitäisi mennä.
Löysin viikonloppuna Muselta yhden hyvän biisin. Tässä se on:
Tuollainen. Mutta hei, mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Minä menen katsomaan jos löytyisi jotain syötävää tuolta keittiön kaapeista. Kun olisi ihan kiva tehdä perheelle ruokaa.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Täydellinen hetki editoimiselle

Koko ajan on mielessä editoiminen. Tänään muistin erään kohdan taas, joka kaipaa hiomista, mutta kun seuraavan kerran yritin muistella, että mikä se kohta oli, tietenkin olin unohtanut sen. Ja siihen kun olisi ollut niin sopiva korjaus. Juuri muistin, että olisin voinut laittaa tämän asian muistiin inspiraatiovihkooni. Miten olen kokonaan unohtanut käyttää sitä? Tyhmä minä.
Jos se vaikka muistuisi tuossa automatkan aikana, kun kuuntelen musiikkia samalla. Täytyy ajatella mahdollisimman paljon fantasiatarinaa, niin kyllä se siitä.
Spotify toimii taas pitkän tauon jälkeen, niin nyt ihan onnessani kuuntelen sillä Musen biisejä. Löysin yhden Twilight musiikkivideon, mutta kukaan ei varmaan jaksa niitä taas. :D
En ole paljoa muuten katsellut Twilighteja kirjoittamistauon aikana. Enkä pahemmin kirjoitellut tänne blogiin silloin kesällä. Pelkäsin jo, että kaikki lukijani ovat hylänneet minut, mutta jopa silloin täällä oli käynyt jonkin verran kävijöitä. Johtui varmaan siitä, että aina joskus tuli mieleen jokin kirjoittamiseen liittyvä juttu. Esimerkiksi uni kustannussopimukseen liittyen tai jotain muuta.
Onneksi innostuin taas kirjoittamisesta. Kun luulin jo etten enää kirjoita koskaan. Sain itseäni niskasta kiinni ja avasin tekstitiedoston. Ja nyt olen jo näin pitkällä! Silti vain odotan, että tulee maanantai ja silloin editoisin. MITÄ JÄRKEÄ? Silloin mielessä on vain koulu, koulu ja koulu eikä editoimisesta takuulla tule mitään. Nyt kun on viikonloppu ja on aikaa, aikaa ja aikaa, niin ei silloin minä vain intän päässäni itselleni, että ei kun maanantaina. Nyt on juuri sopiva hetki, kun ei kukaan ole häiritsemässä, niin kuin yleensä. Ja siitäkin pitää sitten kitistä blogiin.
Kohta siis täytyy lähteä maalle. Huomenna on eräät juhlat sukulaisilla, joten sekin on yksi syy miksi menemme maalle. Silloin olemme lähempänä sukulaisiamme. Ja voisin ehkä ottaa mukaani muistitikkuni, jos saisin taottua järkeä päähäni ja editoisin. Sitten jos saisi editoitua 5 lukua, niin se olis jo aika hyvin. Sitten ainakin olisin tyytyväinen ja loput 15 lukua voisin editoida ensiviikolla ja sitten lähettää kässärin, jos olen ehdottomasti sitä mieltä, että se on valmis kilpailuun. Juuri nyt en ole siitä niinkään varma. Koko ajan mielessä on se, että entä jos siellä on niin paljon asiavirheitä ja aikavirheitä ja näitä tällaisia että miten ihmeessä minä siitä häpeästä selviän?
Mutta kyllä se luottamus vaan täytyy löytää jostain. Minä olen sen verran kunnianhimoinen tämän kirjoittamisen suhteen, että kyllä minä vielä lähetän siihen kilpailuun fantasiatarinan. Ja kun muutakaan ei nyt ehdi tässä tekemään, niin kuin olen jauhanut täällä blogissa moneen kertaan.
Koulussakin varmaan oltaisiin todella tyytyväisiä, kun olen osallistunut siihen Gummeruksen kilpailuun.
Eli deadline on tämä: 15. päivä syyskuuta fantasiatarinan on oltava valmis.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Ilta ahkerointia

Muistin joskus puoli kahdeksan aikaan, että minun täytyy tehdä siihen meidän koulumme lehteen kirja-arvostelu jostain minun lukemastani kirjasta. Päätin aloittaa Twilight -sarjasta, koska sehän on minulle hyvin rakas sarja. :) Se meni paremmin kuin odotin. Koulussa kun en muistanutkaan, miten surkea olen arvostelemaan mitään ilman, että paljastan liikaa kirjan juonta. Sitten tulin jo vähän katumapäälle, kun pelkäsin etten edes osaa arvostella kirjoja. No siitä tuli parempi kuin odotin. Aion näyttää sen äidille ja kysyä, että vaikuttaako teksti ihan hölmöltä, vai onko se just nyt hyvä. Vaikuttaa siltä, ettei sitä niin paljon ainakaan tarvitse korjailla.

Joo ja sitten muistin, että voisin lisätä taas vähän kuvailua fantasiatarinan viimeiseen lukuun, mutta ei sitä tarvinnutkaan, koska muistin sen kohdan väärin, mitä olisin korjaillut. Mutta löytyi siitä muuta korjailtavaa. Koska onhan se ihan hölmöä, että jos kerran mennään auto-ostoksille jollakin toisella autolla, jota ei vaihdeta, vaan ostetaan uusi auto ja matkassa on edelleen mukana se auto, millä oltiin matkustettu Helsinkiin saakka. Joten minun piti korjata se, että vampyyripoika menee omalla autollaan kotiin ja päähenkilö menee sillä uudella autolla kotiin. Onneksi tajusin tuon, koska olisin ollut aika nolona, jos olisin huomannut sen myöhemmin. Nyt sitä ei kuitenkaan tarvitse murehtia, kun kömmähdys on korjattu.

Niin ja en ole muistanut täällä hehkuttaa uutta MUSEN biisiä. Se on vaan niin ihana:

Siinä.
Olen kuunnellut tuota biisiä bussissa koulumatkoilla. Sitä on kiva kuunnella samalla, kun matkustaa bussilla.
Olen tyytyväinen siihen, että sain tänään paljon aikaiseksi. Ja vielä tyytyväisemmäksi minut tekee se, että tajusin itse epäloogisuuden tekstissäni. Yleensä en tuollaisia asioita huomaa. :D

Fantasiatarina on viilausta vaille valmis!

Kyllä. Sain fantasiatarinan valmiiksi nyt, mutta vielä yksi luku kerta täytyy tehdä, niin minua neuvottiin tekemään. Äitini neuvoi siis. Toivottavasti nyt fantasiatarinasta on johonkin. Haluan, että se on hyvä kilpailu työ. Koska en nyt ehdi muuta kirjoittamaan.
Tänään oli muutenkin kirjoittamista. Olin aamupäivän lehtiryhmässä. Pääsen sittenkin sinne vielä!! Jee! Paitsi, että aamulla vähän oli ongelmia yhden ryhmäläisen kanssa, joka on siis myös lehtiryhmässä.
Tein lehteen pääkirjoituksen ja esittelyn itsestäni. Jäi harmittamaan yks kohta, joten kai minun täytyy käydä muuttamassa se varmuuden vuoksi.
Oli mukavaa kyllä muutenkin. Menin sitten keittiöön ja siellä annostelin keittoa. Ja sitten kun olimme syöneet (minä sain taas pakottamisella syötyä oman ruokani) Siis ihan itse pakotin itseni syömään. Mutta ei siitä sen enempää. Oli ihan hyvää keittoa. Mutta ehkä sitä juustoa olisi saanut olla vähemmän. En tiedä, kyllä se vaan oli hyvää.

Mutta siis vielä takaisin kirjoittamiseen. Fantasiatarinassa on nyt siis 20 lukua. En tiedä onko se viimeinen luku hyvä, mutta kyllä se saa luvan kelvata, kun muutakaan loppua ei nyt ole suunnitteilla. Jos sitä vielä keksisi jotain, mutta uskoisin, että se viimeinen luku saa nyt olla tuollainen mikä se on.
Hyvin kirjoittamisen täyteinen päivä siis. Mutta eihän siinä lopun editoimisessa kauaa mennyt. Oli ihanaa saada tuo kässäri tuohon vaiheeseen. Ensi viikolla luen sen läpi ja sitten se saa luvan lähteä siihen Gummeruksen kilpailuun. Jännittää jo valmiiksi ne tulokset! Ensimmäisellä kerralla, kun osallistuin kirjoituskilpailuun, niin ei jännittänyt niin paljon. Mutta nyt jännittää jo valmiiksi. :D

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Fantasiatarinan 18. luvun editointi

Hyvin on 18. luvun editointi lähtenyt käyntiin. Se on melkein valmiskin. Tai uskoisin, että olen nyt luvun keskikohdassa. Ja ilahduin taas, että olin saanut vampyyreihin juuri sitä mitä kaipasin: Verenhimoa. Ja huomasin, että olin osannut tehdä oikein verisenkin kohtauksen !
Kuuntelin jälleen kerran Musea. Musen musiikki on aina kaveri kirjoittaessa! ♥
Nyt olen iloinen, kun editointi sujuu taas. Editoin tunnin ja ennen kuin huomasinkaan, tunti oli jo vierähtänyt käsikirjoituksen parissa. Pääsin siihen ihmissusikohtaan jo. Piti aika monta lausetta poistaa, koska siinä oli koko ajan niitä susikohtia, mutta aika hyvin sain niiden tilalle myös tekstiä. Yhden dialogin pätkänkin kirjoitin sinne alkupuolelle. Tai aika montakin, mutta ne eivät ole ylipitkiä, niin kuin yleensä minun dialogin pätkäni tuppaavat olemaan.
Tulin todella iloiseksi, kun minulla ei ole enää sitä ongelmaa editoimisessa. Eli se vampyyrieni verenhimon puuttuminen. Koska sitä olen kuvannut tarinaan. En löytänyt muuten sitä viestiä sähköpostista, jossa puhuttiin minun vampyyrieni verenhimosta. Olenko kuvitellut sen viestin? :o
Olisin kyllä jatkanut fantasiatarinan 18. lukua, mutta huomasin, että tunti on täynnä. Äkkiä se tunti kuluu.
Olen muuten taas lukemassa Stephenie Meyerin kirjoittamaa HOUKUTUS - kuvitettu opas vampyyrisaagaan. Se on edelleen hyvä kirja.
Ai niin, se Haluatko todella kirjailijaksi? -kirja pitäisi palauttaa kirjastoon, kun en enää lue sitä. Kerran luettu, en pitänyt, se siitä.
Luettavaa olisi muuten paljon, mutta en ehdi lukea nykyään enää mitään. Koulu, kirjoittaminen ja sitten hirveä stressi aina seuraavasta koulupäivästä. Tai ei aina, mutta yleensä siinä on joko hirveän pitkiä puheluita tai olen vaan netissä. Ja yleensä facebookissa menee aina hermot yhden jutun takia. -.- Mutta parempi vaan pysyä poissa facebookista, niin en ärsyynny.
Mutta mitäs minä tässä jauhan turhia asioita? Tämä postaus taisi sitten olla tässä.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Vähän edetty

Eilinen ei ollut kiva päivä. Harmitti niin paljon, kun en saanut mitään aikaiseksi. Huomasin, että olin laittanut fantasiatarinaan joitakin hyviä kohtia, missä käsiteltiin vampyyriperheen verenhimoa. Ja sitten lisäilin niitä kohtia lisää sinne. Oli kiva, kun sain jotain aikaiseksi. Olen menossa 18. luvussa. Lukuja on jäljellä enää 4, jos kahdeksastoista luku otetaan mukaan. :)
Olen ainakin vähän paremmalla tuulella, kuin eilen. Johtuu siitä, että sain jatkettua fantasiatarinaa.
Kuuntelin Musea koko sen ajan, kun kirjoitin. Eli sain siis jatkettua tarinaa 2 luvun verran. Huomasin, että 18. luku on vaikea, koska siinä kohtaa tulevat ihmissudet. Ja ihmissusien kuuluu tulla vasta fantasiatarina 2:een, koska noudatan koelukijani neuvoa. Jotenkin siitäkin luvusta on selvittävä. Ja sitten luultavasti fantasiatarinaan tulle 20 lukua tai 19. En tiedä paljon, mutta kuitenkin sen näkee sitten. Kohta fantasiatarina on valmis. Jos innostun vielä lisää editoimaan tänään, niin saatan päästä lukuun 20. Fantasiatarinassa siis on nyt 21. lukua, tarkistin tässä vähän aikaa sitten sen. Ihan kiva määrä lukuja, mutta harmittaa, jos tarina onkin liian lyhyt lyhyiden lukujen takia. En tiedä onko, mutta täytyy nyt ottaa siitä selvää.
Täytyy varmaan aluksi lukea 18. luku tai sitten korjailla heti ja sitten poistaa ne ihmissusikohdat siitä luvusta. Jos vaan onnistuisin siinä jotenkin.
Ja minua häiritsee yks juttu. En osaa kirjoittaa taistelukohtauksista, sellaisia, joissa olisi paljon tapahtumia. Taistelut loppuvat kuin seinään. En tiedä mikä siinä on, mutta täytyy nyt harjoitella sitä.
Ja edelleen stressiä. En tiedä vaikuttaako nyt kirjoittaminenkin siihen, mutta kyllä minä vielä jotain saan aikaiseksi. Saan fantasiatarinan varmasti valmiiksi. Eilen ei kuitenkaan ollut niin luottavainen mieli tarinan valmistumisesta.
En aloittanut muuten editomista taaskaan neljältä. Johan nyt on kumma, kun en pysy aikataulussa. No, kai se johtui vaan siitä, kun en tiennyt yrittäväni editoida tänään. Kun pidin koko hommaa mahdottomana ja itseäni surkeana fantasian kirjoittajana. Jos sitä vielä saisi luottamuksen taas takaisin. Vähän on luottavaisempi mieli, mutta silti takaraivossa kaihertaa se, että entä jos en saakaan tätä käsikirjoitusta valmiiksi ja se päätyy pöytälaatikkoon? Tai oikeastaan tietokoneen kovalevylle, mutta ei sillä ole väliä miten sen sanoo.
Minua tosissaan harmittaisi, jos tästä ei tulisi mitään. Ihmeen hyvin annoin käsikirjoitus 1:n olla ja jatkoin muita projekteja. Tämän projektin en anna vain olla, vaan aion tällä vielä päästä jossain kustantamossa läpi. Ja sehän on hyvä, kun 2 ja 3 osa ovat jo valmiita. Tai niin valmiita, kuin ne tässä vaiheessa voivat olla. Eli editoimattomia ovat kumpikin. Mutta ainakin ensimmäinen versio kummastakin on kirjoitettu. Mutta nyt en keskity niihin, vaan fantasiatarinaan. Eli siihen ensimmäiseen osaan. Toivottavasti saan siitä vielä hyvän. Se tuntuu vaan niin toivottomalta nyt ja jotenkin editoidessa tuntui siltä, etten huomannut taaskaan kaikkia virheitä. Yritin olla niin huolellinen, kuin vain voin, mutta pelkään että sinne rivien väleihin jäi vaikka kuinka monta minulta huomaamatta jäänyttä virhettä. Se harmitti minua myös sunnuntaina illalla.
Miksi nykyään olen koko ajan pessimistinen? Yleensä luotan itseeni ja käsikirjoituksiini. Varmaan tämä on vain sellaista epävarmuutta, kun en ole niin hyvä kirjoittamaan fantasiaa. Silti tämäkin kässäri on nähnyt maailmaa, vaikka heti fantasiatarinan alkutaipaleella ilmoitin blogissani, että tämä ei mene kustantamoihin. Kuinkas kävikään? Fantasiatarina on käynyt kustantamoissa. Muutamasta paikasta on tullut hylkäys, mutta varmaankin yhdestä kustantamosta ei ole tullut vastausta. Se vähän harmittaa, mutta luultavasti sekin on hylsy. Mutta eihän sille minkään voi, koska käsikirjoituksessa on paljon korjailtavaa. En tiedä onko käsikirjoituksessa enää niin paljon korjailtavaa, koska olen melkein editoinut koko kässärin. Luulisin että saan joko tänään tai huomenna yhden editointikierroksen päätökseen. Sitten luen kokonaan fantasiatarinan läpi ja sitten sen jälkeen se saa luvan olla valmis. Olen silloin tehnyt kaiken mitä vaan voin tehdä. Tiedän, että olen tullut tekstilleni sokeaksi, mutta minkäs sille mahtaa?

maanantai 2. syyskuuta 2013

Hidaste

Eilen illalla kun mietin fantasiatarinan vampyyreja ja yhden koelukijani palautetta fantasiatarinasta, tajusin, että hän on oikeassa eräässä asiassa. Nimittäin minun vampyyrini eivät ole uskottavia. Tai ei hän muistaakseni noin sitä ilmaissut, mutta minä ilmaisen sen niin. Nimittäin vampyyrini oleskelevat liian tuttavallisesti ihmisen kanssa, joka tässä tapauksessa on päähenkilö. Miten saan ilmaistua tekstissä sitä, että vampyyreilläni on vaikeaa olla päähenkilön lähellä. Miten sitä verenhimoa voi kuvailla ilman, että kuvailee esimerkiksi vampyyripojan ajatuksia? En viitsisi kirjoittaa käsikirjoitukseen tällaista dialogin pätkää:

- Hei (vampyyripojan nimi), onko sinun vaikea olla minun lähelläni, kun minun vereni tuoksuu niin hyvältä? Miia kysyi vampyyripojalta.
- Noo... onhan se aika vaikeaa, mutta siedän sen kyllä.

Ihan naurettavaa! En minä noin surkeaa dialogin pätkää siihen voi kirjoittaa! Se täytyy ilmaista jollain muulla tavalla. MUTTA MILLÄ TAVALLA??
Tähänkö minun fantasiatarinan taidot päättyvät. Siihen, etten osaa kirjoittaa uskottavia vampyyreja. Tämä on kyllä sellainen hidaste editoimisessa, että en ollenkaan tiedä mitä teen. Juuri kun ilahduin siitä, kun meni niin hyvin.
Valvoin nimittäin aika pitkään eilen illalla, kun mietin tätä. Mietin tätä aamullakin. Ja sitten bussissa, kun olin menossa kotiin. MITÄ MINÄ OIKEIN TEEN?

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Fantasiatarina 12. luvun editointi

Jee, nopeasti edetään! Luulen, että valmista on jo ensi viikolla!  Siis jos tällainen vauhti jatkuu, niin oikeasti ehtisin vaikka parannella kaikkia lukuja vielä lisää! Jos tämä ei vaikka olisikaan ainoa kunnon editointikierros. Mutta pahiksen hyökkäyksiä täytyy varmaan vähän karsia. Ja loppua muuttaa. Mutta siis 12. luvussa mennään ja siinä on ollut vain hiukkasen korjailuja. Yhden vampyyriperheenjäsenen yliluonnolisen kyvyn poistin. Muille varmaankin saa jäädä ne kyvyt mitä heillä nyt onkin.
Olen miettinyt tänään myös sitä Gummeruksen kirjoituskilpailua. Sillä ei ole mitään kiirettä. Ehdin kyllä hyvin osallistumaan siihen tässä kuussakin jopa, kunhan olen aivan varma, että kässäri on nyt valmis. Ja pisti mietityttämään se asia, että voiko sinne lähettää sarjan ensimmäisen osan? Ei se minusta mikään mahdottomuus pitäisi olla. Mutta huolestuttaa vaan. En ainakaan huomannut mitään mainintaa siitä ettei se saisi olla sarjan ensimmäinen osa. Kun siellä Gummeruksen sivuilla ei kamalasti sääntöjä ole.
Mutta siis editoiminen sujuu paremmin kuin hyvin. Miten tämä nyt onkin näin nopeaa? No luvut ovat lyhyempiä ainakin. Niin ja lisäsin sen vampyyriperheen historian kertomisen 11. lukuun. En kuitenkaan kaikkien saanut siihen mahdutettua, koska paikalla eivät olleet kaikki vampyyrit.
Gummeruksen sivuilla ei myöskään sanota, että tarvitseeko kilpailuun lähettää saatekirjettä käsikirjoituksen mukana. Kai sinne täytyy. No varmuuden vuoksi varmaan lähetän sen.
On ollut oikein onnistunut päivä tänään. Editoin varmaan loppuun fantasiatarinan 12. luvun ja vielä 13. luvunkin. Jos sitä innostuisi vielä 14. luvunkin kanssa puurtamaan. Mietinkin, että pitäisikö 14. luku poistaa kokonaan, koska se on aika turha. En pidä sen ideasta enää.
Niin ja tulimme kotiin kolmen aikaan. Olen sitten täällä kotona editoinut sitä 12. lukua ja kohta sekin on jo valmis. Olen nyt menossa sivulla 104. Ja fantasiatarinassa on nyt sivuja yhteensä 164 jos oikein muistan.
Muuta kerrottavaa ei nyt ole. Jos sitä saisi edettyä vielä fantasiatarinassa vielä tänä iltana. Musen soidessa taustalla.

Kyllä minä saan tämän valmiiksi

Huima vauhti editoimisessa oli eilen ja tänään. Eilen editoin 5 sivua joka on jo aika hyvin. En vaan ehtinyt editoimaan kymmentä sivua, mutta ei se minua haittaa.
Tänään jatkoin editoimista. Olen luvussa 11. 10. luvun editointi oli kivaa, vaikka tuottikin vähän päänvaivaa, kun piti asetella tapahtumat tapahtumaan erilailla. Kyllä siitä selvittiin sitten kopioimalla ja liittämällä. Ja joitakin paikkoja täytyi muuttaa ja sitten mietin päähenkilön nopeaa parantumista. Kun siinä oli sellainen kohta. Kun sitten vähän myöhemmin varmaan 16. luvussa vai missä lie sitä käsitellään lisää ja siihen liittyy päähenkilön sairastuminen ja myös vampyyrivoimat sun muut. Kun en tiedä miten pitäisi edetä, vai muuttaa koko paranemisjuttu joksikin muuksi tapahtumaksi. Mietin vakavissani, että muuttaisin sen, mutta en tiedä, että minkälainen tarina sitten on lopussa. Enkä jaksanut ottaa siitä selvää, joten katsotaan miten tässä käy. 16. luku on tulossa ihan pian (no joo joo olen vielä 11. luvussa, mutta mitä sitten) jos editoin tarpeeksi nopeasti, niin kyllä se pian on edessä.

Kuuntelin jälleen Muse 2nd Law full albumia ja huomasin tuon kappaleen. Se on täydellinen kirjoitusmusa! Sen soidessa taustalla on mukava kirjoittaa.
Tykkäättekö te lukijani Musen biiseistä? Olisi kiva tietää fanittaako kukaan lukijani Musea.
Olen joskus miettinyt, jos vaikka ostaisi Musen levyjä, mutta en tiedä mistä niitä saisi. Ja millä rahalla minä niitä ostaisin. Nyt kun kuu vaihtui, minulla on taas käytössäni 50€. Mutta ei siitä sen enempää.
Oli kiva, kun pääsin niin huimaan vauhtiin editoimisessa. En vaan enää jaksanut kahden luvun jälkeen jatkaa editoimista. Niin ja ysiluvusta (oliks se ysiluku?) poistin erään kohtauksen, mikä liittyi päähenkilön äitiin. Huomasin sen heti turhaksi luvuksi. Ja sitten paikka vaihtui siinä samalla taas. Ei se ollutkaan sairaala vaan päähenkilön uusi koti. :)
Sellaista editointia tällä kertaa. Kyllä minä tämän saan valmiiksi vaikkapa jo tässä kuussa, jos pidän kiirettä. Ja ihan hyvin ehdin nähdä ystäviäni. Ei minulla ole mitään stressiä tämän kanssa. Eikä editoiminen ole niin vaikeaa, kuin eilen. Eilen se tuntui niin vaikealta, mutta tänään jo helpottaa se hirveä miettiminen, että miten tässä nyt edetään.
Sanoin äidillekin tänään, että onneksi pidin sen tauon. Taukojen pitämiset kannattaa aina, jos jokin tuntuu liikaa työltä ja on sellainen olo, ettei mikään tunnu toimivan mitenkään. Olen saanut pienistä jumeista huolimatta tarinaa jatkettua. Muistan kun yritin taas jatkaa editoimista, että miten vaikeaa se alussa oli. En edes tykännyt kirjoittaa päähenkilöstä ja hänen vampyyriperheestään. Kaikki henkilöt tuntuivat typeriltä, mutta onneksi olen taas oppinut pitämään heistä. He ovat edelleen ihastuttavia.
Eilen rantasaunalla (kyllä kävin uimassa ja saunomassa) mietin ja stressasin kovasti sitä Gummeruksen kirjoituskisaa. Minulla on kyllä kamalat paineet, koska olen osallistunut vain yhteen kirjoituskilpailuun ja voittanut sen osaksi. Siis ensimmäinen palkinto jaettiin kolmeen osaan. Ja olin tyytyväinen itseeni. Olisin ehkä myös tyytyväinen siihen, jos sijoittuisin 10 parhaan joukkoon. Mutta se voittaminen tietenkin olisi kaikkein parasta. Jos kerran olen kerran voittanut, niin ei mikään ihme, jos toivoo voittoa todella kovasti myös romaanikirjoituskilpailusta. Joku tietenkin kuvittelee minun olevan suuruuden hullu, mutta en ole. Minä vaan toivon sitä voittoa niin kovasti, minkäs sille mahtaa. Kun innostuu jostain niin kovasti ja on todella mukana kisassa, niin ei mikään ihme jos on tällaisia ajatuksia :D

lauantai 31. elokuuta 2013

Elokuussa tapahtunutta

Kerronpa mitä olen elokuussa puuhastellut:

Oli haikeaa, kun kesäloma loppui. Mutta oikeastaan oli ihan kiva palata kouluun ja tavata kaikki ihanat opettajat ja tutustua koulun uusiin oppilaisiin.
Koulu lähti muutenkin hyvin käyntiin. En pelkää enää keittiöpäiviä. Tykkään niistä enemmän, kuin ennen. Jotkut vaikeat ja uudet asiat ovat kyllä sellaisia asioita, joissa epäröin, mutta muuten menee keittiöpäivätkin hyvin. Mutta aamulla vähän jännitän, mutta bussissa tulee varmuus siitä, että minä osaan hommani. :) Ennen bussissa paniikki iski. :(
Stressasin kirjoittamista. Kun ei ollut mitään ideaa jatkaa fantasiatarinaa. Pelkäsin, että tarina jää kesken enkä saa kirjoitettua esikoiskirjaani. Tai siis esikoiskirjaksi tarkoitettua romaanikässäriä :D
Toisella kouluviikolla sain taas varmuutta kirjoittamiseen, kun minulle ehdotettiin, että lähettäisin romaanikäsikirjoituksen Gummeruksen kirjoituskisaan. Siitä innostuin sitten niin paljon, että päätin ottaa selvää, että miten saan uuteen tietokoneeseeni kirjoitusohjelman. Sittenhän minä sain sen ja sen jälkeenkö se oli, kun minulle tuli hirveä stressi. Enhän minä aluksi tiennyt sitä, mutta nyt tiedän. Minulla oli hengitysvaikeuksia. Yöllä en meinannut saada unta millään, kun piti haukkoa henkeä niin vaikeasti. Kävin lääkärissäkin verikokeissa ja sydänfilmissä. Kun luultiin, että minulla oli sydämessä jotain vikaa tai sitten kilpirauhasissa. Ei onneksi kummassakaan ole vikaa, vaan sain eilen selville, että minulla vaan on stressiä ja sen takia sitten minulla on hengeahdistus.
Mutta nyt alkaa vaikuttaa jo paremmalta. Edelleen on vaikea hengittää, mutta kyllä se tästä pikku hiljaa.

Että tällainen kuukausi ollut tämä elokuu. Onneksi pääsin tässä kuussa vielä kirjoittamisen pariin.
Ai niin ja luinhan minä tässä kuussa kirjojakin: Juuri tuon Haluatko todella kirjailijaksi? ja sitten vielä Uhanalaisen. Uhanalainen on ihana kirja! ♥ Mutta tuo Haluatko todella kirjailijaksi? Oli pettymys. Silti otin sen tänne maalle mukaan, jos vaikka innostuisin siitä vielä :D

Alkuun, keskikohtaan, loppupuolelle

Tällaista editoimiseni on ollut. Huomaan, että täytyy korjata fantasiatarinan 9. luvun alusta jotain, keskikohdasta ja siitä loppupuolesta, jota olen aikaisemmin ollut tänään editoimassa. Täytyy vähän miettiä tuossa kirjoittamisessa, että mitä viranomaiset minkälaisissakin tilanteissa tekisivät esim. poliisi. Olen jättänyt tuollaiset asiat kirjoittamisessa täysin miettimättä ja kirjoittamatta. Ja se ärsyttää minua.
Jos vaikka ottaisin juuri tällaisista asioista selvää. Kuten otin häistä paljon tietoa netistä. Häät eivät ole minulle kovin tuttuja, kun olen käynyt elämäni aikana vain yksissä häissä. Häät ovat kyllä ihana juhla. :)
Mutta siis harmitti, kun en ollut tajunnut sitä poliisiasiaa aikaisemmin. Mutta nyt sekin on korjattu.
Häiritsi editointia kyllä se, että veljeni kiljui jotain turhaa keittiössä niin lujalla äänellä, että se ärsytti kovasti.
Ai niin, minun piti kertoa, että olemme TAAS MAALLA! >:(
Ärsyttää, kun täytyy tänne tulla joka hiton viikonloppu. Onneksi kohta olen täysi-ikäinen ja saan päättää missä olen. Jos edes saan silloinkaan. Kun kaikki aikuiset luulevat, että saavat aina päättää minun asioistani, olin minä täysi-ikäinen tai en. Minun täytyy joku päivä lyödä nyrkkiä pöytään ja palauttaa ne maan pinnalle.
Mutta ei siitä sen enempää.
Kuuntelin taas musiikkia, kun editoin. Pääasiassa Musea. Muse♥
Onneksi huomenna pääsee kotiin, niin siellä voin editoida Libreofficella. Kun täällä maalla on se minun vanha koneeni, jossa on OpenOffice ja siinä on se tyhmä rajaus jokasessa sivussa. :( Onneksi LibreOfficessa ei ole.
Mutta hyvin selvisin tuolla OpenOfficellakin. Olen nyt siis sivulla 82. Vissii johtuu siitä, kun kirjoitan nyt OpenOfficella. Kun enkös ennen ollut sivulla 84? En enää ollenkaan tiedä millä sivulla olen milloinkin. Kun nyt olen juuri siinä kohtaa, mihin jäin viimeksi. Tai siis vähän pidemmällä, mutta kuitenkin.
Että sellaista editoimista tällä kertaa. Alkuun, keskikohtaan, loppupuolelle.


torstai 29. elokuuta 2013

Nyt editointi sujuu! ♥

No niin. Toivottavasti Blogger ei enää temppuilisi. Kun tunti sitten oli vähän ongelmia bloggaamisen kanssa, mutta toivottavasti tämä nyt toimii kunnolla.

Eli. Nyt aloitin fantasiatarina 9. luvun. En tiedä onko se uusi 8. luku turha tai liian lyhyt, mutta parempaankaan en nyt pysty. Eikä siihen oikeastaan ollut mitään lisättävää, joten sain sen päätökseensä aika pian.
Uuden 9. luvun sisältöä en poistanut kokonaan. Karsin sieltä kuitenkin aika paljon tekstiä ja lisäilin uutta rivien väleihin. Olen oikeastaan aika iloinen siitä, koska pääsin oikein vauhtiin. Huomasin eräästä sähköpostiviestistä, jossa on niitä korjausehdotuksia, että olin unohtanut erään asian korjata, joten korjaan sen myöhemmin, jos muistan.
Turhauduin yhdessä kohtaa, kun en ollenkaan tiennyt miten sen ongelman tekstissä selvitän. Kun se alku siinä piti olla, ja kun en keksinyt siihen mitään ratkaisua, niin selvitin sen sitten eräällä toisella tavalla. Karsin siinä kohtaa paljon tekstiä pois ja lisäilin uutta. Ja sitten huomasin, että olin sekoittanut tekstejä sekaisin ja tapahtumat menivät ihan oudoiksi. Yritin karsia niitäkin kohtia siinä. Kun samanlaisia kohtauksia oli siellä sun täällä. Ja sehän ei ole mitään loogista kirjoittamista, vaan ihan sekavaa. Toivottavasti sain siitä nyt järkevän.
Olen iloinen, etten poistanut tämän luvun sisältöä, koska karsimalla ja lisäämällä luvusta saa ihan kelvollisen.
Pääsin sivulle 84 A4 liuskoissa. Olen tyytyväinen saavutukseeni.

Ja juuri nyt en enää tiedä mitä muuta minun piti tähän kirjoittaa. Postaukseni kirjoittaminen keskeytyi vissii tunniksi, kun piti puhua puhelimessa kaikkien kanssa ja sitten kaikkea muuta typerää. En kerro enempää, koska se ei tänne blogiin kuulu. Ei muuta. Kiitos. Palaan huomenna taas kirjoittamisen pariin. Tänään en vaan enää kykene.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

fantasiatarinan 8. luvun editointi

Nyt on editoitu 8. lukuun saakka. Kyllä minä saan tämän kässärin vielä kasaan. Intoa vaan puuttuu jälleen. En jaksanut editoida koko lukua loppuun. Nyt sen kirjoittamisessa on mennyt jo tunti. Piti viimeistellä vielä 7. luku ja sitten pääsin 8. luvun kimppuun. En nyt usko, että 8. luku on liian aikainen vaihe päähenkilön ja vampyyripojan suhteelle. Se vaan tuntui niin pakkopullalta sen kohtauksen kirjoittaminen. Toivottavasti sain siihen jotain elävyyttä sentäs.
Tuntihan siinä kirjoittamisessa joo meni, mut mitä muuta siitä pitäisi sitten kertoa? :o
Pelottaa edelleen, etten saa kässäriä valmiiksi. Jotenkin etenen edelleen niin hitaasti. Jos odottaisi tunnin ja sitten taas jatkaisi kirjoittamista. Lukisi jonkin aikaa kirjaa, että tulee taas se kirjoitusfiilis.

Luin jo sen Haluatko todella kirjailijaksi? -kirjan. Oikeastaan se oli sittenkin aikamoinen pettymys. En kyllä osta sitä sittenkään.
En ole taas pitkään aikaan ostanut kirjoja. Yleensä lainaan Kirjastosta kirjoja, se sentään on ilmaista. Paitsi ei tuon kirjan varaaminen ollut ilmaista. Siitä piti maksaa 1 euro. Menin sitten maksamaan sen, kun tajusin, että nythän on oivallinen hetki käydä maksamassa, kun en maksanut sitä silloin heti. Vähän harmittaa, kun tuo kirja ei ollutkaan sellainen, mitä kuvittelin sen olevan. Alku oli hyvä, mutta siihen se sitten jäikin.

tiistai 27. elokuuta 2013

Editointi jatkuu! ♥

No niin, nyt on editoitu ainakin pari sivua taas pitkästä aikaa fantasiatarinaa! En muistanutkaan miten pitkällä se luku jo oli. Ei siinä tarvinnut tehdä paljon mitään. Lopetin sitten editoimisen, kun olin saanut kuudennen luvun editoitua. Tuo LibreOffice on hyvä. :)
Riemastuin, kun luin koulussa Kirjastolta tulleen tekstiviestin. Haluatko todella kirjailijaksi? -kirja oli tullut sinne. Menin heti koulun jälkeen hakemaan sen. Ja kirjastolle täytyy maksaa varausmaksu sitten joku päivä. Toivottavasti saan sen pian maksettua, etteivät he siellä Kirjastossa ajattele, etten minä muka maksa laskujani. Tai siis maksuja, miten se nyt sanotaankaan.
Ja sain eilen luettua juuri sopivasti sen Elina Rouhiaisen Uhanalainen -kirjan. Oli hyvä kirja. En tiedä teenkö siitä arvostelua, kattoo nyt.
Palautin sen kirjan sitten Kirjastoon, kun kävin hakemassa sen varaamani kirjan. :) Olen jo lukenutkin sitä jonkin matkaa ja on hyvä kirja! Siitä saa varmaan paljon tietoa kirjamaailmasta.
Saa nähdä haluanko tuon kirjan luettuani enää ollenkaan kirjailijaksi, kun siinä varoitellaan niin paljon! :D
Mutta olen iloinen, että pääsin viimeinkin editoimaan taas. Jos sitä söisi jotain ja sitten lukisi taas sitä Haluatko todella kirjailijaksi? -kirjaa.

Ai niin, sori kun en kirjoittanut toista postausta eilen. Latasin LibreOfficen niin myöhään, etten alkanut enää siinä editoimaan, kun minua väsytti kamalasti.

maanantai 26. elokuuta 2013

Kirjoitusintoa jostain??

Kyllä, olen yrittänyt lukea. Nyt olen tylsistynyt, kun ei tee mieli lukea. Jostain se kirjoitusinto on saatava, koska aion jatkaa editointia tänään! Uusi postaus tulee varmaan illalla, kun olen saanut jotain aikaiseksi. Olen varma, että tekstiä tulee kuin vettä vaan.
Taukoa on nyt tässä nimittäin ollut niin kauan, ettei pitäisi kirjoittamisessa olevan mitään hankaluuksia. Toivon ainakin niin.
Sen kyllä huomaa aina joka kesä, ettei kesä ole se sopivin vuodenaika kirjoittamiselle. Minulle se ei todellakaan ollut. Okei, editointi alkoi kesällä. Vai keväälläkö se jo oli? Taisi olla toukokuuta joo, kun aloitin. Silloinhan se alku oli aika laiska, kun olin todella väsynyt. Kun luin toukokuun erästä postaustani, niin siitä huokui kyllä se kamala väsymys, mitä silloin tunsin. Muistan sen hyvin.
Nyt en onneksi ole niin väsynyt. Koulussakin on alkanut sujua vähän paremmin, kun en ole niin väsynyt. Huomenna taas keittiöpäivä. Eikä jännitä yhtään! ♥ Tiedän että kaikki menee hyvin, kunhan vaan tietäisin monen aikaan aloitan hommat. Varmaan heti aamusta. Teen vaniljakastikkeen. Minulla on se ohje tuossa ja se vaikuttaa erittäin helpolta. Koulussa tänään en ollut niin varma pärjäämisestäni, mutta ryhmämme avustaja oli varma osaamisestani. Joten nyt minuunkin on se mieliala tarttunut vihdoinkin. Valitsin tämän alan, joten minä olen siinä hyvä. Miksi minun täytyy koko ajan vakuuttaa sitä itselleni? Ai niin, olen aina ollut epävarma.
Mutta en nyt puhu koulusta sen enempää. Sehän vaan on hyvä, että olen itsevarma nyt. Ja toivon mukaan tulen nykyään olemaankin. :)

Harmittaa, kun en muista yhtään miten jatkan tarinaa. Jos sitä muistaisi taas, kun jatkan editointia. Tiedän mitä kuudennessa luvussa (olinko menossa juuri siinä luvussa vasta??) en muista tarkalleen, mutta se luku mikä on kesken, niin siitä tiedän miten jatkan. Siinä käsitellään päähenkilön asumisjärjestelyjä.
En edes muista oliko vampyyripoika jo kertonut olevansa vampyyri! :o Oliko tämä tauko oikeasti näin pitkä, etten enää muista? Taisi se sitten olla, kun ei nyt todellakaan tule mieleen vastausta tähän asiaan. :(
Nyt onneksi olen taas alkanut kirjoittelemaan tännekin ja tämä on kivaa. Olisi vaan kiva jos sitä pääsisi itse asiaan: kirjoittamiseen. Jos minä tänään editoin sen käsillä olevan luvun (jota nyt täytyy jatkaa) niin sitten voisin sen jälkeen tulla tänne kertoilemaan miten meni. Olenko edelleen niin hyvä tarinan kertoja, kuin muistan?

Minua epäilyttää tässä minun kirjoittamisessani muuten yksi asia. Minun asiavirheeni. Niitä on tuossa kässärissä niin paljon!! :( Miten ikinä tulen selvittämään ne kaikki? En edes tiedä ehdinkö saamaan kaikkia kommentteja kaikkiin lukuihin teiltä koelukijoilta, kun tahdin täytyy olla niin nopea. C, onko sinulla aikaa jatkaa kässärini lukemista? Vai oliks se niin, että lähetin sinulle vain ne 7 lukua? En enää muista minkälaisen tiedoston olen kullekin koelukijalleni lähettänyt! AAARGH pää räjähtää kohta! Ärsyttää, kun ei muista mitään!!

Tämä koelukija juttu on mietityttänyt minua paljon. Miten ihmeessä pystyn saamaan mitään aikaiseksi, kun en ole varma saanko deadlineen mennessä kaikki kommentit KAIKISTA fantasiatarinan luvuista? Voi ei. Joskus tuntuu siltä, että kirjoittaminen on työtä. Kun ei tämä enää miltään mukavalta puuhastelulta vaikuta. Paitsi joskus, kun on oikein mukavaa kässärin parissa. ANGST. No turhaa kitisen enempää tästä kiireestä ja muististani. Yksinkertaisesti olen unohtanut monia kirjoittamiseen liittyviä asioita Ja sillehän minä en nyt voi yhtään mitään. :(

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Haluatko todella kirjailijaksi?

 kuva

Ei, en ole ostanut tuota ainakaan vielä. Iskä lupas kattoo tota mun kanssa joku päivä. Mut luulenpa, ettei hän paljon hyppele riemusta, kun näkee tuon hinnan. Suomalaisessa tuo olisi 27€. Eli ei mikää kiva hinta.
Mutta eipä sillä ole juuri nyt väliä, koska keksin taas varailla vähän kirjoja. Olen varaillut enemmän kirjoja, kuin käynyt itse etsimässä kirjoja Kirjastosta. No, nuo olivat loppu kotiani lähellä olevasta kirjastosta, joten piti varata. Tuo vaikuttaa juuri sellaiselta kirjalta, mikä kannattaa lukea. Joten luen sen. Olen jo viime talvesta/keväästä saakka halunnut lukea tuon kirjan. Enkä tajunnut sitten aikaisemmin katsoa kirjastosta, että löytyiskö tuota? :o No parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Nyt kun tätä postailu intoakin riittää ja kirjailijahaaveet ovat taas pinnalla, niin eiköhän olisi iha sopiva aika lukea tuo kirja.
Ja se olis niin siistiä voittaa se Gummeruksen kilpailu. Minulla on kyllä aikamoinen kiire, joten saa nähdä saanko kässäriä valmiiksi lokakuuhun mennessä. No jos huomenna katselen iskän kanssa sitä kirjoitusohjelma asiaa. Tai sitten jos iskä antaa luvan puhelimessa minun lataavan sen LibreOfficen tähän koneeseen, niin olisin ikionnellinen, kun pääsisin viimeinkin jatkamaan vampyyritarinaani! ♥ Minulla on ikävä edelleen kirjoittamista ja se on vaan hyvä. Jos sitä saisi jotain sitten vielä aikaiseksi. Toivottavasti jaksan pakertaa ahkerasti kässärini kimpussa aina iltaisin, kun koira on käytetty, läksyt tehty (kyllä nykyään minulle tulee ainakin keskiviikkoisin läksyä) ja sitten kun olen vielä siinä syönyt, niin sitten voisi ainakin yhden luvun editoida. Minähän olen ollut niin laiska editoimaan. Se johtuu siitä, ettei minulla ollut deadlinea. Jos tämä deadline saisi minut editoimaan nopeammin. :)

Saatan päästä kirjoitusohjelma ongelmasta pian eroon

Kyllä, nimittäin B.N. auttoi minua! Kiitos hiiirrrmuisesti siitä ♥ On hyvä, että joku tietää tällaisista asioista. :) Kun vaikka minäkin osaan käyttää kirjoitusohjelmia ihan hyvin, mutta niiden nimistä en tiedä mitään. :D

Eli minun iskäni lupasi katsella sitä LibreOffice asiaa omalta koneeltaan, kun nyt hänellä ei ollut aikaa, kun yritin saada häntä katselemaan minun kanssani sitä asiaa.
Jos sitä ensviikolla pääsis taas kässäriin käsiksi.
Ja meillä ei ole enää lehtiryhmää koulussa, kun meidän ryhmällä ei ole valinnaisia. No ei se mitään.
Mutta niin, muistan hyvin mistä minun pitää jatkaa, mutta en tiedä vielä miten jatkan. Se on vielä arvoitus, mutta luultavasti saan editoimisen sujumaan taas ja sitten voisi lähettää myös yhdelle koelukijalle niitä kässärin lukuja. :) Kun siinähän minulla on mennyt niin pirun kauan. Jos se tällä kertaa onnistuisi.

Sitten saatte tännekin luultavasti syyskuun puolella enemmän postauksia, kuin vain nää säälittävät alle 10 postausta. Tai voihan se määrä vielä kasvaa, mutta tuskinpa kasvaa...

Syyskuussa siis pääsen paremmin käsiksi henkilöhahmoihini ja lukemiseenkin. Jos sitä sitten jaksaisi lueskella noita ihmissusikirjoja ja vampyyrikirjoja. Ja katsoa Twilight -elokuvia.

Toivon niin kovasti, että ehdin editoimaan syyskuussa puolet kässäristäni, koska haluan todellakin osallistua siihen Gummeruksen romaaninkirjoituskilpailuun. Ennen minulla ei ole ollut näin kova hinku saada osallistua kirjoituskilpailuihin. Olen tasan yhteen kirjoituskilpailuun osallistunut ja senkin voittanut. Että panokset ovat aika korkealla. Se oli vain sellainen jännitysnovelli, jossa yhden idean sain oliks se äidiltä? Ja sitten äikän opettajani kanssa peruskoulussa parantelimme sitä. Sain voittosummaksi 33 euroa, että siinä se summa ei ollut mitään 300 euroo esim. Niiku mikäs se Gummeruksen voittosumma olikaan? En edes muista, mutta kuitenkin se oli ihan kivan iso summa. Ja sitten voittoon kuuluu myös kustannussoppari! Minun kannattaa pitää vauhtia ja keskittyä kunnolla siihen mitä teen, ettei tule niitä inhottavia asiavirheitä sun muita. En vaan tiedä, että saanko paljoakaan aikaiseksi kuukaudessa ja puolessa... Pelottaa, ettei aika riitä. Jos olisin innostunut tästä jo aikaisemmin, niin olisin ehkä voinut vaikuttaa aikaan jotenkin. Mutta nyt on vähän liian myöhäistä kitistä. Tää on niin typerää, että silloin kun minä jostain innostunut, niin sitten minulla onkin jotain kuukausi ja puoli kuukautta niiku aikaa. Ei se elämä aina ole helppoa, jos haluaa jotain. Olisikohan kannattanut harjoitella sitä nopeasti kirjoittamista NaNoWriMossa? :/

lauantai 24. elokuuta 2013

Kirjoitusohjelma ongelmia edelleen

No niin, tänne tulee sitä postausta, jonka lupasin viime postaukseni kommenteissa! :)

On hyvä, että lukijani eivät ole kadonneet mihinkään, vaikkakin yksi vain ilmoitti lukevansa. Kuitenki luulisin, että loputkin lukijani eivät ole hylänneet minua. :)

Olen kuunnellut kirjoitusmusiikkejani. Oikeastaan Musea siis. Nytkin Knights of Cydonia soi taustalla. Sitä en ole niin useasti kuunnellut, mutta kuitenkin.

Niin, minun piti selittää siitä kirjoitusohjelma asiasta. Nykyään on ihan tyhmää, että kirjoitusohjelmasta täytyy maksaa ihan naurettavia summia. No iskä ymmärtää, että minun harrastukseni takia kannattaa uhrautua. Kirjoittaminen on minulle koti. Niin kuin varmaan kaikille kirjoittajille.
Olen lukemassa edelleen Uhanalaista. Se ei ota millään loppuakseen. :D Hyvä on, hyvä on, minä vaan olen ollut törkeen laiska lukemaan, vaikka Kesyttömän luin parissa päivässä. :D
Elina Rouhiainen on hyvä kirjoittamaan kirjoja, se täytyy myöntää.
Ja en ole piiiiiiiiiiiiiiiitkään pitkään aikaan lukenut yhtäkään Twilightia. Enkä ole myöskään katsonut niitä elokuvia. Se on jo aika paljon minulta, joka fanitan edelleen sitä kirja-sarjaa. Ja ne elokuvatkin ovat hyviä :)

Kävin tänään uimassa ja saunomassa uudessa rantasaunassamme. Se oli ihanaa ♥
Onneksi huomenna pääsee kotiin. Ei täällä mitään tekemistä ole, kun ei voi kirjoittaa. Enkä voi kyllä kotonakaan kirjoittaa, että sillä lailla. :/ Mutta ilmoittelen sitten, kun saan editoinnin taas käyntiin. Jos sitä ennen tulee tänne postattavaa, niin totta kai tulen tänne tarinoimaan taas kaikkea kivaa.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Ikävä kirjoittamista ;__;

No niin, tulin taas kirjottelee tänne, ettei vaan tämä blogi unohdu. Ei täällä kai enää niin hirveesti taukojakaan tule olemaan, jos vaan on jokin aihe mistä kirjoittaa tänne. Ongelmahan on nyt se, että tähän uuteen tietokoneeseen ei ole asennettu uutta kirjoitusohjelmaa. Ihana iskäni kuitenkin auttaa minua selvittämään miten sellaisen saisi tähän koneeseen. Tosin en tiedä miten kauan siinä menee, ennen kuin hän ehtii selvittämään asiaa.
Pelkään, ettei minulla kohta ole riittävästi aikaa osallistua siihen romaanikirjoituskilpailuunkaan, jos tässä vielä menee kauan. Kun saan viimeinkin sen kirjoitusohjelma sotkun selvitettyä, minulla on kamala kiire. En paljoa ehdi siinä muita ihmisiä näkemään, kun täytyy pitää kiirettä sen kässärin kanssa. Kunhan vaan ei tule mitään muita esteitä (esim. blokki) niin sitten kaikki on ok. Kavereita voi nähdä koulussa, se riittää mulle. Ja sitten hetken voi hengata koulun ulkopuolella, kunnes menen sitten kotiin bussilla jatkamaan kässärin editointia. Sillä on oikeasti ihan hirvee kiire. Pelottaa niin kamalasti, etten saa mitään aikaiseksi ja sitten minä olen pettynyt itseeni, koska en saanut lähetettyä fantasiatarinaa Gummerukselle. Ja kun se liittyy kouluunkin se asia, niin se olis todella hienoa saada fantasiatarina valmiiksi ja lähettää se Gummerukselle. Muuten siitä tulikin mieleeni, että minä en ymmärrä ollenkaan, että miten sille Gummerukselle lähetetään niitä tekstejä. Kun netissä on jokin sellainen lähetyslomake, jonka kautta sen voi lähettää, mutta minä en ymmärrä miten se toimii. Voisiko joku auttaa minua kenties? :D
Minulle tuli ihan äsken ikävä henkilöhahmojani. Pitkään aikaan ei ole ollut ikävä kirjoittamista. Nyt on ja olen oikeastaan iloinen siitä, että viimeinkin se tapahtui. Kirjoittamisen kaipaaminen. Pitkään aikaan ei ole ollut sellainen tunne, että kirjoittaminen on kiva harrastus. Kun olen ajatellut kirjoittamista, se on tuntunut todella tylsältä. Että ei minua kiinnosta enää fantasiatarinakaan. Mutta onneksi siihen tuli nyt muutos. Minua kiinnostaa kirjoittaminen ja fantasiatarina.

Iskä selvittää tänään kaupungilla sitä kirjoitusohjelma asiaa, hän sanoi minulle nimittäin juuri äsken niin, kun lähti tästä kotoa. Ihanaa, kun iskäni on minulle niin kiltti :) Kai hän tietää sen, että kirjoittaminen on minulle todella tärkeää.
Toivottavasti pääsen sisälle tarinaan, niin kuin olen jo jankuttanut tässä parissa postauksessa ainakin. Tai oikeastaan en enää kunnolla muista mitä olen tänne kirjoittanut, kun en juurikaan täällä käy. Mutta kyllä olen seuraillut tilastoja aina silloin tällöin. Nyt rupean käymään täällä vähän enemmän, että ajatukset palautuisivat takaisin kirjoittamiseen. Jos vaikka saisin postattuakin vähän useammin, kuin kerran viikossa tai kerran parissa viikossa. Vai mites pitkiä nämä minun taukoni tässä ovat olleetkaan? :D Voi hitsi, kun en pysy enää mukana tämän blogin asioissa.

Mutta hei, mitä teille lukijoille kuuluu? Seuraatteko enää minun blogiani ollenkaan? Ilmoittautukaa kommenttiboxiin, haluan tietää miten teillä menee. No teidän blogeistannehan saa jonkin käsityksen, mutta kuitenkin, kertokaa nyt jotain mukavaa tuonne kommenttiboxiin, jos teille vaan sopii. :)

perjantai 16. elokuuta 2013

Iloisia uutisia lukijat! :)

Moi! Ihan nopea postaus nyt, kun en kerran ole pitkään aikaan tänne kirjoitellut. Pikkuisen ongelmia on vielä editoimisen jatkamisessa, mutta eiköhän se selviä siitä vielä tässä kuussa. Olen nyt saanut uuden koneen ja sillä on kyllä todella hyvä kirjoittaa. Nyt en riko sitä näppäimistöä.
Mutta se itse ongelma kirjoittamisessa. Minun täytyy tietää, että onko sen koneen mukana tullut se kirjoitusohjelma, jonka voi sitten aktivoida. En osaa tuon paremmin selittää, mutta se on jokin Office kirjoitusohjelma.
Tämä kirjoitusharrastus auttaa minua opiskeluissani, vaikka en osaa nyt oikein selittää, että miten.
Minulle on kerrottu erilaisista kirjoituskilpailuista ja aion osallistua ainakin yhteen. Gummeruksella on se romaanikirjoituskilpailu, josta olen aikaisemminkin kuullut. Olen kohta täysi-ikäinen, joten voin osallistua siihen.
Mutta ennen osallistumista, minulla on vielä paljon hommaa. Täytyy päästä fantasiatarinaan sisälle. Siis että keskityn siihen täysin, etten ajattele koulua tai jotakin muuta.
Aivan, aion osallistua fantasiatarinallani Gummeruksen kirjoituskilpailuun. En ole pitkään aikaan osallistunut kirjoituskilpailuihin, mutta nyt osallistun. Minulla on aikaa siihen 27.10. saakka.
Kyllä minä varmaan saan siihen mennessä fantasiatarinan editoitua eikö niin? ;)
Täytyy vaan kiristää tahtia editoimisessa ja selvittää se kirjoitusohjelma asia.

Kesäni on mennyt hyvin. Olen levännyt ja ollut kavereiden kanssa. Koulukin alkoi tuossa 12.8. Nyt kun arki on alkanut, niin täytyy kirjoittamisenkin alkaa taas. En halua jättää fantasiatarinaa kesken. Kyllä sitä on tullut laiskoteltua ihan tarpeeksi.

Mites teidän kesänne on sujunut?

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Tauko EHKÄ jatkuu pitempäänkin ;(

Nyt kun olen ajatellut parina päivänä, että pitäisi alkaa taas bloggaamaan ja jatkaa editointia, minulle on tullut ihan hirveä stressi, että mitä jos tarvitsen vaan enemmän aikaa kuin tämän yhden kuukauden?
Tänään huomasin, että olen oikeassa. Avasin pitkästä aikaa fantasiatarinan tekstitiedoston. Ei, siitä ei vaan tullut mitään. En edes ajatellut pelivideoita enkä mitään muuta ylimääräistä. ;o toivoin ihan oikeasti, että saisin itseni tänään kirjoittamaan vaikka pari sivua näin alkuun. Mutta ei. Päässä ei ollut mitään ajatuksia miten jatkaa. Miksi minun on entistä vaikeampi editoida? Tiedän mitä tarinassa pitäisi tapahtua, mutta en saa kirjoitettua sitä! Olen jo ihan epätoivoinen! Ehkä minun ei pitäisi stressata tätä asiaa. Mutta kun te lukijatkin luultavasti olette odottaneet postauksiani. Harmittaa, kun blogin puolellekin tulee pitempi tauko. ;(
Olen kyllä tauon aikana lukenut teidän muiden kuulumisia, niin kuin Susi ehdotti minun tekevän. Minusta on ollut niin kiva lukea teidän lukijoideni kuulumisia! Joihinkin olen jopa kommentoinutkin. Yleensä kun en hirveästi blogeihin kommentoi, mutta aina välillä joku voi saada minultakin jopa kommentin tai pari.
Ei kirjoittamisella muutenkaan tällä viikolla ole ollut aikaa, kun kavereiden kanssa on kiva viettää aikaa. Ja mökillähän olemme olleet paljon. Harmi kun yhdessä vaiheessa oli niin kylmää vettä, että ei viitsinyt mennä uimaankaan. Mutta nyt on ollut ihania helteitä! On kyllä kelvannut olla ulkona.
Viikonloppuna menemme taas mökille ja ehkä sukulaistenkin mökille. Toivon mukaan siellä on kivaa. Jostain syystä olen ihan positiivisin mielin menossa mökille, vaikka ei kyllä uskoisi, kun olen niin paljon valitellut sitä, että tylsää mennä maalle. No joo maallahan meillä on rantamökki sekä talo. Mutta se talo ei ole järvenrannassa.
Myös se on yksi syy, etten ole postaillut, koska olen tympääntynyt tähän minun tietokoneeseeni. Se on niiiiiiin hidas!! Mulla on mennyt todella monta kertaa tänä kesänä sen kanssa hermot. Siitähän olen välillä täällä valitellutkin. Mutta siihen toivon mukaan tulee enskuussa muutos, nimittäin luultavasti saan silloin uuden koneen. Olen toivonut sitä uutta konetta jo pitkän aikaa, mutta vasta tässä kuussa olen ollut hermona tämän koneen kanssa, jolloin olen hartaasti toivonut uutta konetta. Siitä uudesta koneesta aion pitää hyvän huolen sitten. Etteivät esim. Näppäimen intoilee niin kuin nykyisestä koneesta on lähtenyt kirjaimet A ja T.
Oli kyllä tosi kiva tulla kirjoittelemaan tänne kuulumisiakin. Nyt kun postauksia on tullut harvemmin on kiva aina välillä tulla kirjoittamaan tänne. On ihana kirjoittaa tänne edes jotain nyt, vaikka en editoikaan. Silti harmittaa edelleen tämä minun surkea editoimistilanne. Kun olisi sääli jättää koko homma kesken, kun olen saanut niin paljon mahtavia kommentteja fantasiatarinasta. Kiitos tuhannesta niistä. Ja tuli muuten mieleen, että täytyy kirjoittaa yksi sähköpostiviesti.

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Kirjasto käynti



No niin, taas tänne blogin puolellekin jotain. En ehtinyt ottamaan kuvaa tuosta kirjasta, minkä kävin hakemassa kirjastosta. Olen sivulla 9 ja ihan oikeasti, tuo on mahtava kirja ainakin alun perusteella!
Ja no niin, kerronpa mitä suunnitelmia on kirjoittamiselle. Eli palaan jossain vaiheessa postailemaan tiuhempaan tahtiin tänä syksynä. Luultavasti jo elokuussa, mutta en ole varma. Juuri nyt en halua kirjoittaa, koska olen vaihtamassa konetta ja ajattelin että editoisin fantasiatarinaa mieluummin sillä uudella, kuin tällä vanhalla. Tällä vanhallahan minun täytyy kirjoittaa maalla, koska me viemme tämän koneen sinne. Eli se uusi kone, jonka todennäköisesti saan olisi täällä kotona ja tämä jolla tätä postausta kirjoitan, olisi koko ajan maalla. Juuri nyt olen kotona ja olen niin iloinen, kun ei tarvitse olla maalla! ♥
Huomenna ehkä jatkan tuon kirjan lukemista, koska se vaikuttaa oikeasti, todella, todella hyvältä kirjalta.
Ihanaa palata editoimaan fantasiatarinaa. Ei minulla oikeastaan varsinaisesti ole ollut ikävä kirjoittamista. Kirjoittamattomuus on ollut mukavaa. Mutta kirjoittaminen on vielä mukavampaa, kuin siitä luopuminen. Välillä maalla kun olen ollut, niin on ollut sellainen fiilis, että voi kun voisin jo jatkaa editointia, mutta toisaalta, jos ei ole ideaa jatkaa sitä, niin mitäs sitten? Toivon mukaan syksyllä editointi pääsee kunnolla vauhtiin. :)