perjantai 28. kesäkuuta 2013

Stressiä

Stressaan linja-automatkan takia. En ole ikinä mennyt siihen kaupunkiin linja-autolla jonne menen tänään puoli seitsemältä illalla. Stressi alkaa kyllä vähän helpottaa, mutta ei kovin paljon. Kun sain kirjoitettua vähän, niin se vei ajatukset muualle. Mutta kun lopetin kirjoittamisen äsken, niin ajatuksiin palasi taas se linja-automatka. Inhottavaa. Miksen voi luottaa itseeni? Kun minua pelottaa, että bussi menee ohi sen paikan, missä minun täytyy jäädä pois, kun en muista tarpeeksi ajoissa painaa stop nappia. Toivottavasti ei käy niin. Ja sitten jos en muutenkaan tunnista paikkoja, niin sittenhän minä en myöskään tiedä missä kohtaa sitä nappia täytyy painaa. Mutta minä todellakin toivon, ettei mitään tuollaisia virheitä käy.

Eilen illalla päätin, että päähenkilön äidin täytyy kuolla. Mutta tällä kertaa se ei ole syöpä vaan yks muu juttu.
Sen kohtauksen kirjoittaminen ei ollut helppoa. Jotenkin minua kauhistutti kirjoittaa se. Kun ajattelikin, että nyt se täytyy tehdä, tuntui ahdistavalta ajatella koko asiaa. Mutta minä tein sen. Ei minulla ennen ole ollut tällaista tällaisten asioiden kirjoittamisessa ja nyt on.
Taisin kirjoittaa aika huonosti sen kohdan, mutta juuri nyt en jaksa välittää siitä.
Kuuntelin siinä samalla Musen biisiä, kun kirjoitin sitä. Vaikka Robbie Williamsin She's Madonna olisi varmaan sopinut siihen paremmin. :D

Olen muuten jo muutaman päivän stressannut sitä linja-automatkaa. Kun tänään pitäisi mennä sillä linja-autolla sinne paikkaan, minne olen menossa.
Olemme maalla, joten sen takia täytyy mennä linja-autolla. Jos olisimme olleet kotona, niin olisin voinut mennä tuttuun tapaan junalla. Mutta en nyt voi.

Eipä minulla tässä paljon muuta sanottavaa ole. Mukavaa perjantaita kaikille! :--)

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

REISSUSTA ON SELVIYDYTTY!

Kyllä, tässä se paljastus, kun viimein olen kotona.

Menimme siis perheen kanssa 19.pv kesäkuuta Viroon ja palasimme sieltä tänään. Oli ihana viikko! Siitä kahvilasta kun puhuin koko ajan, niin se oli yksi paikka, missä nettiyhteys toimi, joten jos halusi olla netissä, niin piti mennä sinne. Mutta siinähän oli aina ne aukioloajat, jotka piti ottaa huomioon ja sen takia joskus huomasikin, että kello on neljä, enkä ole ehtinyt koko päivänä nettiin. No eihän se netti ollut matkailussa sellainen, asia että siellä pitäisi koko ajan surffailla. ;) Ja niin niin kuin lupasin, postailin aina matkan aikana, mutta en kertonut missä olin.
Oli hyvät säät, mutta nyt viimeisenä päivänä oli liian kuuma. No ei saisi valittaa, koska viime kesä oli ihan hirveä, niin eikös tämä kesä ole rutkasti parempi, kun on hyvät säät kerrankin? On, todellakin on parempi.
Ja sen reissun takia en voinut kirjoittaa. Mutta olen tyytyväinen, että inspiraatioita tuli matkan aikana. Onneksi varustauduin inspiraatiovihon kanssa matkaan! Ja en todellakaan voi ymmärtää, että matkan aikana luin niin paljon! Päivässä sata sivua ja seuraavana päivänä taas sata. Ihan uskomaton vauhti minulla! Nyt en ole lukenut sataa sivua ja en varmaan ehdikään lukea, ellen pistä töpinäksi tässä saman tien ;)
Mutta täytyy kyllä sanoa, että matka oli mahtava. Söin hyvää ruokaa ja ihme kyllä, olen taas lihonut. Mutta jos sitä viikonlopun aikana polttaisi vähän kaloreita. Ellei ole ihan samperin kuuma.

En varmaan ehdi kirjoittaa tänään, mutta sitten kun huomenna jatkan editoimista, niin sitten sitä tekstiä täytyy tulla paljon, kun koko viikko on odotettu sitä, että tarinani hahmot saavat elää taas paperilla ja näyttää siinä samalla mihin pystyvät. :) Minun ihanat vampyyrini xD

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kaikkea muuta, mutta ei kirjoittamista

Viimein pääsin nettiin! Olen nyt lueskellut kaikenlaisia blogeja, mutta ei niihin kamalasti ole tullut uusia postauksia sillä välin, kun olen ollut poissa blogimaailmasta.
Kun en ole juuri juhannuksen ja muiden kiireiden takia ehtinyt nettiin, niin sen takia postailukin nyt on jäänyt. Kun täytyy olla juuri oikeassa paikassa, että netti toimii. Selitän varmaan torstaina mitä tarkoitan. Jos vaan ehdin. Mutta huomenna ei ole aikaa blogille. On kaikkea muuta. Olen juuri nyt taas kahvilassa. Olen juomassa jo toista colalasillista. Se on virkistävää. Täällä on ihan kamalan kuuma. Onkohan tämä juuri se päivä, jolloin ulkona on +30 astetta. Kai se on, mistä minä tiedän.
Minua on häiritty pilasoitoilla. Tiedän, että se sama ääliö kiusaa minua taas. Luulee, että olen niin hölmö että vastaan niihin pilasoittoihin. Se on tässä vähän stressaantunut, mutta en ole tänään hirveästi miettinyt koko asiaa.
Nyt kun en ole voinut kirjoittaa, olen lukenut paljon. Luin muutamassa päivässä loppuun EPÄILYS -kirjan. Siis olen vissii viime viikolla aloittanut sen ja tällä viikolla varmaan sain sen luettua, jos oikein muistan. Luen tällä hetkellä AAMUNKOI -kirjaa. Parissa päivässä olen lukenut sen kirjan kolmanteen osaan saakka, kun se kirja on jaettu kolmeen osaan. Ja ne osat ovat aika pitkiä. Olen suunnilleen lukenut päivässä sata sivua, niin siinähän sitä ehtii lukea paljon.
Ja kun ei ole ollut kirjoittamista, niin sen takia ehtii lukea. Ei ole kamalasti tullut inspiraatioita, mutta joitakin juttuja olen kirjannut ylös. Mm. Henkilöhahmojen nimiä, jotka esitellään fantasiatarinassa ja ne hahmot, jotka esitellään fantasiatarina 2:ssa. Ja sain päähäni olla yhdessä asiassa eri mieltä koelukijani kanssa. En muista kuka se koelukija on, mutta ei sillä ole juurikaan väliä. Luulin jo, että noudattaisin sokeasti koelukijoideni neuvoa mutta olen sentään jossain asiassa myös eri mieltä. Eikä se haittaa vaikka olenkin.
Parin päivän päästä pääsen taas kirjoittamaan. Ellen mene bussilla tapaamaan vähän matkan päähän kotikaupungistani yhtä kaveriani, kun häntä minulla on ollut ihan kamala ikävä. Toivottavasti ehdin tehdä kummatkin asiat.
Mutta nyt nautin täällä olosta, mistä kerron teille varmaan torstaina, jos ehdin edesbloggaamaan.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Höpinää muuten vaan

En ole editoinut enkä kirjoittanut uuttakaan tekstiä. Edes käsin en ole tehnyt mitään kuvailuharjoituksia. Olisi kiva tehdä kuvailuharjoituksia nyt, kun olen taas kahvilassa. Ei ole nyt ollut mitään muuta tekemistä, kuin tulla kahvilaan juomaan colaa ja olemaan netissä iPadilla. Teen nyt tällä iPadilla tätä postaustakin.
Suunnittelin muuten yhtä kohtausta päässäni eilen illalla ennen nukkumaan menoa. Voisi jotenkin nyt palauttaa mieleeni ne eiliset mietteet ja kirjoittaa ne ylös. Houkutus muistoja muistikirjassani ei ole enää montaa sivua jäljellä, mutta kyllä se nyt riittää yhden inspiraation kirjoittamiseen.

Ulkona on muuten ihanan lämmin. Kun ulkona on vähän hiostavaa, niin on ihanaa täällä kahvilassa juoda kylmää colaa. ;)
Ei se oikeasti niin kamalasti haittaa, kun ei ole muistitikkuja ja tietokonetta käytössä. Niin kuin taisin sanoa eilen, niin se on ihan hyvä välillä olla kirjoittamatta ja editoimatta. Tosin nyt editoimisessa on ollut paljon uuden kirjoittamista, koska vanhat luvut tapahtuvat liian nopeasti, tai eivät ole sellaisia lukuja, jotka sopisivat tarinaan. Suunnitelmat fantasiatarinan suhteen ovat nimittäin vähän muuttuneet. On paljon sellaista uutta, mitä täytyy kirjoittaa alkuun. Ja minusta ainakin on hyvä karsia niitä huonompia lukuja pois.
Tuli eilen muuten mieleen eräs juttu, jonka voisin lisätä fantasiatarinan johonkin lukuun. Vaikka 2. Lukuun. Nimittäin en ole siihen alkuun keksinyt miten näyttää lukijalle, että vampyyripoika on vampyyri. Tai siis enhän minä paljasta asiaa silloin vielä lukijalle, mutta vampyyripojab käytös pitäisi olla erilaista kuin ihmisellä. Miten siis näytän, että vampyyripoika on janoinen, kun päähenkilö on hänen lähellään. Tuli yksi juttu mieleen, minkä voisin kirjata ylös inspiraatiovihkooni myös.
Heti tämän postauksen jälkeen aion kirjata kaiken tarpeellisen ylös.

En muuten ole kamalasti puhunut täällä blogissa surunsyöjät -kirjasta. Loppua kohden se oli aika pelottava. Miten joku teini pystyy kirjoittamaan noin pelottavan kirjan? Tai siis olihan se keskivaiheille saakka ihan sellainen ettei se pelottanut lainkaan, muuta loppua kohden se meni aika jännäksi. Saankohan minä lukijassamitään tuollaisia tunteita aikaan? Tai ylipäätänsä mitään tunteita aikaan. No onhan minun tarinaani sanottua jännittäväksi, että osaan pitää jännitystä yllä. Itse kun luen tekstiäni, tiedän nyt että niissä taistelukohtauksissakin on korjattavaa. Yhden taistelukohtauksen kun viimeksi kirjoitin, se jäi aika lyhyeksi. Ehkä minä keskityin liikaa kuvailuun tällä kertaa. Ja mys päähenkilön ajatuksiin. Ehkä korjailemaan sitä lukua vähän, kun pääsen tietokoneen ääreen seuraavan kerran.

On kyllä ihan mukavaa juuri nyt, vaikka sitä tietokonetta ei olekaan käytössä. Kerron myöhemmin miksi minulla on ollut tällä viikolla hauskaa. Heti kun vaan katson tilanteen sopivaksi sen kertomiselle. Sen aika ei vaan ole vielä.
Eipä minulla tässä ollut muuta kerottavaa. Nyt jatkan netissä hyörimistä ja Colan juomista.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Silloin kun...

Silloin, kun on muualla tekee mieli kirjoittaa. Jos ei ole konetta käytössä se on pikkuisen hankalaa. Ja nyt on sellainen tilanne. No ei se mitään, minulla on muuta kivaa tekemistä juuri nyt. Olen kahvilassa. Juon juuri viimeisiä pisaroita colalasistani. Täällä on hyvät hinnat. ;D
Pitäisi varmaan kohta lähteä, koska tässä alkaa tulla nälkä, kun kerran kello on noin paljon.
Olen tällä hetkellä yksin täällä kahvilassa, mutta kohta saan seuraa ja lähdemme täältä yhdessä pois.

Olisi todella kiva kirjoittaa. Jäin niin hyvään kohtaan siinä fantasiatarinan editoimisesta. Mutta huomasinkin eilen, etten ole hyödyntänyt yhtä inspiraatiota tarinassani, vaikka se olisi hyvä kohtaus. Mutta en saa sitä kirjoitettua sillä tavalla enää käsikirjoituksen, koska juuri nyt on menossa se kohtaus, missä koko henkilö katoaa tarinasta. Koska niin sen luvun oli tarkoitus mennä. Mutta nyt siihen pitäisikin väliin saada mahdutettua yksi toinen kohtaus, mutta se taitaa olla mahdotonta.

Nyt täytyy valitettavasti lopettaa tämä postaus, koska minulla on kiire. Tulen niin päin postaamaan uudestaan, kuin suinkin pystyn.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Taukoa kirjoittamisesta viikko

Nyt tärkein ensin: Olen viikon lomalla, mutta voin ehkä tulla postaamaan, jos vain tulee jotain asiaa. Mutta en kirjoita viikkoon, koska ei ole konetta silloin käytössä. Vain iPad. Kerron lisää sitten, kun saan koneen taas käyttöön. Mutta olen ihan todella innoissani siitä, mitä viikolla tulee tapahtumaan. Yleensä kesällä en kerro tällaisista asioista, kuin vasta silloin, kun olen palannut takaisin neti ääreen. ;)

Onneksi voin kuunella musiikkia ja muuta ihan normaaliin tapaan viikollakin. Ja pääsen uimaan, jos tulee vaikkapa helle. Ja tätä asiaa olen odottanut jo koko kevään. Mutta siitä en nyt puhu enempää, niin kuin kerroin. Pidän teidät jännityksessä. Mutta sitten kun palaan taas kirjoittamisen tai siis editoimisen ääreen, niin kerron blogissa ihan kaiken viikostani. Jos ei sitten ole käynyt jotain ikävää tällä viikolla, mutta kuitenkin. Jos haluan puhua ikävistäkin asioista, niin puhun sitten. Mutta en pakosti, koska ihania asioita tapahtuu viikon aikana takuulla enemmän.
Ja kyllä minä voin ehkä olla netissä viikolla, jos käytössäni on iPad.

Sitten editoimisesta: Editoin tänään ainakin kolme sivua. Aika hyvin sekin. Mutta tänään en varmaan tuon enempää editoi, koska menen kaverini kanssa jonnekin. Onneksi kello ei ole tuon enempää, joten ehdin tavata kaverini vielä illalla.
Olen juonut samalla colaa, kun olen editoinut. Yhtäkkiä tuli mieleen, että voisi editoidakin vielä täällä maalla, ennen kuin lähdemme kotiin. Ehdin juuri sen tunnin tässä editoida varmaan, ennen kuin päätin, että nyt riittää tältä päivältä. Olen sivulla 50 ja sain viimein editoitua fantasiatarinan 4. luvun. Ehkä ensiviikolla saan lähetettyä vielä yhdelle koelukijalle fantasiatarinan 1-4 luvut. Sitten myöhemmimn lähetän 5. luvun jne. Mutta siihen tarvitaan paljon lisää uusia tiedostoja. Aijai, muistitikkuni täyttyy kovaa vauhtia ;)

Nukuin aika huonosti. Tai siis nukahdin hirveän myöhään oikeastaan. Joskus kahden aikaan varmaan nukahdin, ellen sitten nukahtanut joskus klo: 01:45. Voi sekin olla mahdollista.
Kuuntelin hirveän myöhään musiikkia ja sitten kun yritin saada unta ajattelin kaikkea muuta ja sitten kun en enää ajatellut mitään, itikat kiusasivat. Inhottavaa.
Täytyisi pakata kotiinlähtöä varten, joten lopetan tämän postauksen tähän. Jos tulee vielä muuta mieleen, niin kai minä ehdin tehdä uudenkin postauksen jossain vaiheessa. Mutta se on aika epätodennäköistä.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Päähenkilöstä vielä...

Minusta oli taas kerran ihana huomata, että viimein sain päähenkilöön erilaista luonnetta. Hän on... tempperamenttinen. Samanlainen kuin minä! Minäkin osaan olla tempperamenttinen jos haluan. Joskus todellakin raivoan vähän liikaakin ja haukun niitä ihmisiä, jotka todella käyvät minun hermoilleni. Niin kävi mm. eilen.
Mutta niin, huomasin että laitoin päähenkilön raivostumaan vampyyripoikaan. Se oli oikeastaan kiva huomata, vaikka eihän ne riidat ole kivoja. Minä en vaan muistanut puhua tästä viime postauksessa, koska ajatukset oli muissa 4. luvun kohtauksissa. Minä kun koko ajan olen tahtonut päähenkilöön vähän erilaisuutta, ettei hän ole sellainen hissukka, niin nyt se muutos tapahtui! Kun on kerran kirjoittanut sellaista hissukkaista päähenkilöstä, siitä ei ihan heti pääse irti, vaikka kuinka yrittää. Mutta nyt, nyt viimein sain muutoksen. Siis onhan päähenkilö  ollut tämän editointikierroksen aikana eri mieltä vampyyripojan kanssa, mutta kuitenkin. Sain sen tapahtumaan uudestaan, mitä en uskonut tekeväni. Mutta niin kävi. Vampyyripoikakin on ihan erilainen. Mutta kuitenkin on kiva huomata, että on heissä myös säilyny juuri ne ominaisuudet, jotka olen heissä tahtonut säilyttää. Kun juurihan nämä 2 hahmoa ovat olleet ongelma.
Tänään mietin myös fantasiatarinan viimeistä lukua. Sen nykyisen lopun voisi säästää johonkin fantasiatarina 2:n lukuun ja sitten sen ennen fantasiatarinan viimeistä lukua olevan luvun voisi ehkä säilyttää, jolloin siitä tulisi viimeinen luku. Ellei minulle tule niin paljon uusia ideoita fantasiatarinaa varten, ettei se luku voisi enää mitenkään olla kelvollinen lopuksi. ;)
Hienoa huomata, että saan enemmän aikaiseksi editointikierroksella nyt. Nyt varmaan opin tämän editoinnin kunnolla. Mutta kyllä siinä varmaan on edelleen parantamisen varaa. Sitähän varten ovat muut editointikierrokset.
Tuli muuten mieleen se, että ehkä koelukijani avasivat minun silmäni ja antoivat niin hyviä vinkkejä, että opin muokkamaan paljon enemmän fantasiatarinaa, jota en ole pystynyt tekemään aikaisemmin. Kiitos taas koelukijoille! On ihanaa, kun on olemassa kirjoittajablogit, joiden kirjoittajat suostuvat auttamaan muita kirjoittajabloggaajia kässärien kanssa. Niin kuin esimerkiksi minua on autettu paljon. Ehkä se oli hankalaa se editoiminen alussa, kun olin sokea tekstilleni. Ensimmäisen kerran kun editoin kässäriä elämäni aikana, en tehnyt käytännössä mitään muuta, kuin tarkistin että pilkut, pisteet, kaksoispisteet, huutomerkit ja kysymysmerkit olivat omilla paikoillaan. Ja sitten muokkailin lauseen sieltä täältä. Eihän siinä ollut mitään järkeä. Mutta nyt osaan aika hyvin editoimisen, kun olen harjoitellut muutaman vuoden.

6 sivua jee! :)

Viimeinkin sain kunnolla kirjoteittua tekstiä. En miettinyt kelloa enkä mitään muutakaan, kirjoitin vain. Ja sain kerrottua Miian tunteista. Siis pelkäämisestä lähinnä ja suuttumuksesta myös. Kohta olen kirjoittanut 4. luvun loppuun. Ja siinäkin on nyt pituutta rutkasti lisää. A5 liuskoissa sivuja fantasiatarinassa on jo yli 300. Ennen siinä oli alle 300 sivua. Onneksi tarina sai pituutta, nyt ei tarvitse mitään osia sekoittaa keskenään. Tai siis yhdistää tarinoita keskenään. Koska tässä tarinassa on jo nyt todella paljon kaikkea. Uutta on tullut jo kamalasti. Ja lisää uutta ja vanhaakin on tulossa. Varmaan monet luvut pysyvät tarinassa, mutta tämä alku on muuttunut valtavasti.
Eli kirjoitin tänään 6 sivua. Vaikka siinä nyt tultiinkin häiritsemään ja antamaan houkuttimia sille, että voisin lopettaa kirjoittamisen tältä päivältä, niin en lopettanut. Oli ihana kirjoittaa vaan lisää, vaikka kuinka olisin voinut mennä katsomaan elokuvaa toiseen huoneeseen.
Aloitin tänään sivulta 43 ja lopetin tänään sivuun 48. Eli kirjoitin sen 6 sivua. Aika paljon, en ole pitkään aikaan kirjoittanut päivän aikana näin paljon.
Huomasin taas eilen illalla, että kirjoittaminen sujuu parhaiten illalla. Kirjoitin ainakin pari sivua eilen illalla kymmenen aikaan. Ja se meni siihen yhteentoista asti. Olin niin tympääntynyt, kun piti lopettaa. Olisin saanut aikaan vielä enemmänkin, jos olisin saanut jatkaa. Mutta äiti käski sulkemaan koneet. Olisin saanut varmaan jatkettua siihen kahteentoista saakka, jos olisin vaan saanut tilaisuuden siihen.
Nytkin onneksi kirjoittaminen oli lähes yhtä vaivatonta, kuin silloin eilen illalla. Kirjoitin päivälläkin vähän, mutta silloin lopetin aikaisemmin, kuin tänään illalla.
Kuuntelin tietenkin myös musiikkia, kun kirjoitin. Kaikenlaista musiikkia tuli taas kuunneltua tälläkin kertaa. :)
Mutta nyt ajattelin jatkaa elokuvan katsomista.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Maalla jälleen

Tässä on ollut vähän juhlallisuuksia tänään. Ja raivosinkin aamulla ihan kivasti. Sen jälkeen kirjoitin sen vihaisen postauksen. En siis mitään pahaa sillä postauksella tarkoittanut, oli vain pakko purkaa johonkin. Kirjoittaminenhan on terapeuttista. ;)
Kaupassa, kun olin ostamassa ystävälle lahjaa, niin tapasin yhden tutun siltä luovan kirjoittamisen kurssilta, jolla kävin muistaakseni 14-vuotiaana. Tykkäsin muutenkin jutella hänen kanssaan, kun olimme enemmän tekemisissä. Että kun tavattiin useammin, sitä minä tarkoitan. Kun kerroin projektistani, hän sanoi, että kyllä minusta vielä kirjailija tulee. Sitten unohdin kaikki raivoamiseni aamulla ja hymyilin koko matkan kotiin mentäessä. Kyllä oli hyvä lähteä vähän tuulettumaan, kun sai tutun kanssa jutella. Vaikka ei siinä kovin paljon puhuttu, kun olimme juuri kassalla. :D
Ajattelin nyt tänään vielä tulla tänne postaamaan, vaikka en ole kirjoittanut tänään riviäkään. Ja se harmittaa minua. En varmaan ehdi tänään enää kirjoittaa, koska ajattelin katsoa loppuun Breaking Dawn part 1:n. Se on edelleen hyvä elokuva ja se toinen osa on vielä parempi. :)

Ja tuli muuten mieleen linkittää tähän muutamia musiikkivideoita:

Tätä kun kuuntelin ensimmäisen kerran, niin ajattelin että biisivalinta on huono, mutta sitten kun pakotin itseni soittamaan tämän toisen ja kolmannen kerran, tämä olikin hyvä biisi. Kannattaa kokeilla, jos ei aluksi tykkää. ;) Minulla se ainakin toimi.
Tai no ei minulla sitten tuon enempää linkitettävää ollutkaan. :D
Nyt olemme täällä maalla. Mälsää. Kai sitä voisi myöhään katsoa sen elokuvan ja käydä sitten nukkumaan. Iha hyvä idea minun mielestäni. Tahdon saada katsotuksi sen pian. :)
Harmi, kun en ole ehtinyt korjailemaan fantasiatarinaa. Mutta ainakin tiedän mistä jatkan.

Kaupunkiin takaisin

Jess, pääsin kotiin viimeinkin sieltä hyttysten keskeltä. Olimmehan me siellä maalla varmaan alle viikon, mutta kuitenkin. Siellä ei ollut kyllä kovin kivaa, mutta nyt ei tarvitse onneksi olla siellä. Mutta sitten nää keksikin, että mennään tänään uudestaan sinne! Mitä järkeä?
No ainakin siellä voin rauhassa lukea ja kirjoittaa (ehkä). Mutta silti sinne on todella mälsää mennä uudestaan, kun siellä ei ole mitään kovin järkevää tekemistä. Paitsi lukeminen ja kirjoittaminen. Ja jos siellä ei paista edes aurinko kunnolla, niin senkin takia joutuu olemaan sisällä.
Mutta onneksi maanantaina tulemme takaisin kaupunkiin. Ihan totta, mitä järkeä lähteä maalle yhdeksi illaksi ja sitten seuraavana päivänä jo lähteä kotiin? No olen iloinen, että tulemme niin pian pois, mutta olisi ihan sama asia, jos emme menisi sinne ollenkaan! Todella ärsyttävää.

Mutta ei siitä asiasta sen enempää. Silti minun mielestä sinne meno ei ole kiva asia. Ja minähän puhun tästä täällä jos minä haluan! Ja minä tiedän itse minkä takia minun täytyy mennä sinne, joten siitä on turha udella sen enempää!

Editoin jonkin verran eilen. Olikohan se tunnin verran taas? Taisi olla, en ole varma. Oli kiva editoida. En vaan millään jaksa muistaa mitä minä nyt siihen taas kirjoitin. No ainakin eilen illalla tuli inspiraatio siihen lukuun. Eilen en ollut varma, että mihin lukuun sen sijoittaisi, mutta nyt tiedän, että se tulee 4. lukuun. Eli seuraavaksi on sen inspiraation vuoro. Olin ajatellut sijoittaa ihan eri paikkaan sen, mutta nyt tiedän, että sen paikka on siinä mistä kirjoitan seuraavaksi. Siis tarkoitan sitä paikkaa.
No jos sitä joskus tässä taas ehtisi editoida. Nyt tänään en varmaan kovin paljon ehdi, mutta kuitenkin. Eilenkään en ehtinyt postata tänne mitään, koska minulla oli muuta tekemistä. Kävin veljieni ja yhden todella hyvän kaverini kanssa Hesessä. Sitten tulimme meille ja siinä menikin sitten kahteentoista yöllä. :D Ja siinä vähän oltiin levottomia yöllä, niin sitten äiti jo tuli katsomaan, että mitä minun huoneessa tapahtuu. No sitten kaverini lähti kotiin ja minä jäin huoneeseeni lukemaan EPÄILYS -kirjaa. Sain unta vasta yhden jälkeen. Sitten kivasti heräsinkin klo: 10:09. Ja sitten kun piti kaikki muu tärkeä hoitaa pois alta, niin sitten se kaikista tärkein unohtui. Joskus tekisi mieli tehdä itselleen jotain pahaa, että muisti edes vähän virkistyisi. :'(
En yleensä ajattele tällaisia, mutta kun vituttaa muutenkin, niin ei mikään ihme, että on tällaisia ajatuksia tällä kertaa.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Paras vaan, kun ei ole vielä minun vuoroni julkaista?

Tuli mieleen tällainen postaus idea. Olenko onnekas, kun en vielä ole saanut romaanikässäriäni läpi? Jos oikeasti pelottaa päästää irti ihanasta vampyyripojasta ja päähenkilöstä? Kun ei tarvitse vielä pelätä minkälaisen murskakritiikin juuri minun romaanini saa. Vai saanko kenties koskaan kerrotuksi maailmalle vampyyripojan ja päähenkilön tarinaa? Minusta tuntuu, että nyt kun olen löytänyt juuri sen oikean genren (ainakin se vielä nyt tuntuu sellaiselta) niin se ansaitsee tulla julkaistuksi. Mutta tiedän, ettei sen aika ole vielä. Ei läheskään. Editoimisessa on rutkasti opeteltavaa vielä. Jos sitä jaksaisi kertoa kaikilla mahdollisilla ideoilla vampyyripojan ja päähenkilön elämästä lukijoille. Joskus huolettaa, että otanko edes huomioon kaikkea sitä, mitä lukija ei tiedä ja minä tiedän. Sen takia minun täytyy juuri olla tarkka tämän tarinan ja ylipäätänsä kaikkien tarinoideni kanssa.
No johan tämän teksti rönsyilee. Tämä ajatus tähän postaukseen tuli Grafomanian viimeisimmästä postauksesta. Kun ajatteleekin noita asioita, mitä kirjailijat tuntevat ennen kirjan julkaisemista. Sen takia aloin miettiä, että olenko vain onnekas, etten minä joudu miettimään sitä, että voisinko mitenkään vielä pitkittää sitä aikaa, jonka voisin viettää tarinani henkilöiden kanssa. Mutta silti jotenkin tekee mieli julkaista jotain ja pian. Mutta niin kuin sanoin sen aika ei ole vielä. Fantasiatarinan editoiminen on pahasti kesken. En edes tiedä onko kässärissä liikaa onnettomuuksia ja hyökkäyksiä. Olen kuullut, että monet toimintakohtaukset voivat olla kässärin vahvuuskin. Tai ainakin muistaakseni se meni jotenkin noin.
Mitä mieltä te olette tästä aiheesta? Minulle tämä aihe toi paljon ajatuksia mieleen, niin kuin tästä postauksesta voitte huomata.

Vanhan luvun pätkän korjaaminen 4. lukuun

Vähän sekava otsikko, mutta selitpänsä sen nyt tässä:

Eli olen kirjoittamassa uusiksi 4. lukua, jossa on ihan eri aihe, kuin ennen. Ennenhän siinä kohtaa päähenkilön äidin piti kuolla. Nyt hän ei kuolekaan siinä vaan siinä on ihan eri juttu. Ja viimein sain vampyyripojan sisaruksetkin esiteltyä päähenkilölle. Yksi vampyyripojan veljistä oli vähän liiankin tuttavallinen ;D
Mutta ihan kiva, että joku on innoissaan tutustumassa uusiin ihmisiin. :D Minä en uskaltaisi tuosta noin vaan mennä toisen luokse ja puhua niin tuttavallisesti, niin kuin tarinani henkilö. Mutta hyvä, että tarinani henkilöt ovat vähän erilaisempia, kuin minä.
Olen kirjoittanut tänään ihan kiitettävästi. Aloitin joskus kymmenen aikaan, mutta se ei kauaa jaksanut kiinnostaa. Nyt olen kirjoittanut ainakin 40 minuuttia ja sain aikaiseksi 2 sivua. En tiedä miksi olen niin hidas nykyään! Minun mielestä 40 minuutissa pitäisi saada enemmän aikaan, kuin vain 2 sivua. Nyt en jaksanut sitten tuon enempää kirjoittaa, kattoo nyt, saanko aikaiseksi enemmän myöhemmin. Kerroin taas vähän enemmän päähenkilön mietteitä vampyyripojasta. Hänellä on aavistuksia, mutta hän ei saa päähänsä mikä olento vampyyripoika voisi olla.

Sitten olen tehnyt muutakin, kuin vain kirjoittanut. Kävin lenkillä. Samalla kuuntelin musiikkia, kun kävelin. Se oli kivaa. Pian sen jälkeen minulle tuli nälkä, joten piti valmistaa äkkiä nuudeleita. :D Ne olivat kyllä hyviä. :)
Kohta äiti varmaan tekee taas ruokaa. :D Ja sitten ruoan jälkeen aion syödä suklaata ja juoda colaa ♥ Olen riippuvainen, niin kuin huomaatte tekstini perusteella xD
Kuuntelin musiikkia samalla kun kirjoitin. Vähän erilaista, mutta ei se haitannut. Tuli ihan hyvää tekstiä. Nyt kun katselee fantasiatarinan toista editointitiedostoa, niin huomaa, että olen kehittynyt. Tekstini eivät ole enää niin tönkköä. :D Sen takia katsoi sitä tiedostoa, koska siirsin sen vanhan luvun pätkän toiseen tiedostoon, että sieltä voin seurata tapahtumien kulkua.
Olen myös ollut youtubessa, josta löysin taas uusia Twilight videoita. Tykkäsin niistä ja nyt ne ovat tallessa, jolloin voin löytää ne videot helposti. :)

torstai 13. kesäkuuta 2013

3. luku editoitu

Fantasiatarinan 3. luku oli kyllä todella vaikea luku korjattavaksi. Kun vampyyripoika on jo nyt niin kiintynyt päähenkilöön. Ja nyt hän jo rauhoitteli päähenkilöä ja piteli häntä sylissään. Päähenkilö toipui vampyyrin hyökkäyksestä, joten kyllähän siinä säikähtää ja pelkää. Mutta sitten minun piti sitä vampyyripojan totuuden kertomista itsestään siirtää, koska sitä toivottiin tältä tarinalta. En vaan tiedä, että miten ihmeessä luku päättyi siihen, että vampyyripoika rauhoittelee päähenkilöä pitämällä häntä sylissään! No ideoille ei voi mitään enkä ollenkaan tiedä mikä 3. luvun päätös pitäisi olla, jos tuo ei ole. En saa pidettyä vampyyripoikaa erossa päähenkilöstä! Se on liian vaikeaa.
Mutta sen voin sanoa, että he eivät ole vielä suudelleet. Sitä kohtausta en kirjoita vielä. En edes tiedä missä he voisivat suudella ensimmäisen kerran.

Joten ymmärrätte varmaan, että 3. luku oli vaikea. Piti kaikkea siirtää johonkin tiedostoon ja sitten saada henkilöihin etäisyyttä siinä onnistumatta. No tässä kävi näin, en mahda sille mitään, jos ei jotain toista ideaa tule mieleen.

En ole paljo ehtinyt editoida, koska olen ollut todella raivoissani tänään. Syytä en selitä, en vaan halua. Eikä se muutenkaan blogiin kuulu. Olin vain vihainen kaikille koko päivän. Mutta sentään ystävälleni joka soitti, olin ystävällinen. Silloin en ollut enää niin vihainen. Ja nyt kun sain itseni rauhoittumaan, niin sain editoitua hiukan ja tykkäsin siitä. Dialogiakin tuli taas ihan sopivasti.
Olen kuunnellut Lady Gagan biisejä. Ne vaan ovat nykyään niin hyviä, vaikka olen jo ainakin vuoden vihannut sen biisejä. Nyt ne ovat hyviä. Mutta onhan tässä käynyt niin, että pienempänä tykkäsin niistä ja nyt tykkään niistä pienen tauon jälkeen taas.
Mutta joo, ei tässä muuta. Menen varmaan ulos kohta.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Omituista

Päähenkilön ja vampyyripojan suhde vaikuttaa ainakin nyt alkuun omituiselta. Siis eivät he vielä seurustele, mutta vampyyripoika on kiintynyt päähenkilöön jo nyt, vaikka he ovat tunteneet melkein 2 päivää. Ja päähenkilöä häiritsee, hänen ystäviensä ihailevat ja hämmästyneet ilmeet, kun hän astuu luokkaan juuri sen tietyn pojan kanssa, joka on tietenkin koulun komein poika. Viimein päähenkilö sai tietää, että vampyyripojalla on adoptiosisaruksia. Kun ennen hän vain arvaili vampyyripojan perheestä ties mitä.
Nyt päähenkilö ja vampyyripoika ovat alkaneet tutustua toisiinsa ja he ovat entistä läheisempiä jo nyt. Varmaan vampyyripojan suojelunhaluisuus auttaa asiaa tässä asiassa. En osaa selittää sillä tavalla järkevästi sitä :D
Mutta en tiedä oikeasti miksi päähenkilöllä on tällainen ystävyyssuhde vampyyripoikaan. Ei tämä vaikuta enää ollenkaan samalta tarinalta, kuin aikaisemmin. Hyvä, että enää tunnistan päähenkilöäni, kun hänestä on tullut tällainen. :D
Mutta kyllä minä vielä selvitän mihin suuntaan tässä ollaan menossa. Sain päähäni erään dialogin pätkän heti, kun olin aikaisemmin lopettanut editoimisen. Kirjoitin sen ylös ja meni ulos pikkuveikan kanssa. Sitten kun tulin takaisin koneelle editoimaan, sainkin heti lisättyä dialogin pätkän tarinaan pienen mutkan kautta. Tänään juuri tämän muuttuneet suhdetilanteen takia, tarinaa oli vähän vaikea jatkaa. Mutta kuitenkin olen päässyt sen hankalan kohdan yli. Ei se niin vaikeaa ollutkaan, mutta tarina todellakin on muuttunut jo aika paljonkin.
Se on aika hauska huomata, että olen aloittanut tämän ensimmäisen osan syksystä ja sitten kolmas osan on talvea. :D
Ja nyt niin kuin on kesä ja minä kerron syksystä ja kaikenmaailman syyssateista. :D No ei se niin omituista ole.
Olen nyt varmaan puolessa välissä lukemassa tuota Surunsyöjät -kirjaa. Se päähenkilö on aika omituinen, kun hän on kyllä utelias, mutta koko ajan hän suuttuu jostain pienestäkin jutusta. Ja hän ei ole varma haluaako seurustella vai ei! Ja varsinkin nyt missä kohtaa olen, niin päähenkilö teki aika omituisen päätöksen ja katui sitä heti. En minä itse tuolla tavalla tekisi pojalle!
On se kirja omalla tavallaan ihan hyvä. :) Mutta ei se mitään parhaitakaan kirjoja ole.
Odotan, että iskä tulisi kotiin, koska pyysin häntä tuomaan minulle suklaata. Olen riippuvainen suklaasta ja colasta. :D Niin kuin kaikki tietenkin tietävät.

Editointi on menossa sivulla 32. 3. luvussa on jo 12 sivua. Aika paljon ja kun pitäisi vielä saada lisää tekstiä siihen, koska se on vasta alussa se luku. Siis 3. luku on kokonaisuudessaan kässärissä jo nyt, mutta koko lukua en ole ehtinyt editoida. Miten ihmeessä minulla menee tässä näin kauan? :(
Onneksi dialogiakaan ei ole enää niin paljon liikaa, niin kuin aikaisemmin. Mutta kyllä sitä dialogia saa olla sen verran siinä 2. luvussa, kuin vain on juuri nyt. En aio sille varmaan tehdä paljon mitään seuraavalla editointikierroksella. Tai jos saan jonkin paremman idean siihen tilalle, niin ehkä sitten. :) Mutta sen aika ei ole vielä, kun juuri nyt on meneillään 3. luku. Ja se luku on kyllä omituinen juuri sen takia mitä kerroinkin tuossa aikaisemmin. Mutta kyllä se suhdeasia selviää. Fantasiatarina on nyt niin levällään, että en tiedä saanko tästä ollenkaan kokonaista kokonaisuutta. Mutta yritän sentään parhaani. Ei se voi olla niin vaikeaa.
Joka tapauksessa editointi sujuu hyvin edelleen, vaikken tiedäkään mitä päähenkilöllä on mielessä. :D

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Lainakirjoja ja editointia



Tuo kirja tuli eilen Kirjastoon ja kirjastosta tuli viesti, että sen voi hakea. Minulla kuitenkin meni iltaan saakka asuntolassa, etten ehtinyt ennen seitsemää kotikaupunkiini. Mutta ei se mitään, minulla oli asuntolassa ihan hirveän kivaa eilen illalla. Yksityiskohtia en kerro, ei se tänne blogiin kuulu. Minulla kun vaan oli niin mukavaa seuraa siellä asuntolassa, niin sen takia oli kivaa. Muuta en sano.
Eilen yritin editoidakin, mutta ei siitä mitään tullut, koska ukkosti. Sitten minun piti pysyä ylhäällä, etten voinut olla huoneessa, jossa olin tilapäisesti. Siellä siis oli minun koneeni sun muut tavarat. Mutta sain sentään siinä ajassa luettua UUSIKUU -kirjan. Nyt luku vuorossa on tuo kirja ja mitä alun perusteella olen päätellyt, niin tuo kirja on aivan mahtava! ♥ Kiitos Valve, joka kerroit minulle tuosta kirjasta.
En jaksanut ottaa kuvaa tuosta kirjasta, joten tuon kuvan löytää täältä.
Ajattelin käydä kaupassa, mutta en käykään. En sittenkään halua käydä siellä. Katsoin aamulla Breaking Dawn part 1:stä. Se on edelleen yhtä hyvä elokuva, kuin ennenkin. En vaan tiedä pitäisikö ottaa enemmän kirjoja nyt mukaan, vai jätänkö suurimman osan tänne. Otan ainakin mukaan uon Surunsyöjät -kirjan. Me siis menemme taas maalle. Täytyy nyt sitten katsoa, jos keksisi siellä jotain tekemistä. Luen ainakin kirjoja ja editoin vampyyrikässäriäni, jos en muuta keksi. :)

Ja sitten siitä editoinnista: olen sivulla 28. Kohta siirryn sivulle 29. Ja se kuvailu sujuu entistä paremmin. Yhdessä kohtaa mietin, että voiko tuon asian kirjoittaa noin, mutta en sitten jäänyt pohtimaan sitä sen enempää, vaan jätin sen kohdan tuollaiseksi. Vielä ei olla päästy vihollisen tapaamiseen. Mutta kyllä sekin vaihe tulee. En ehdi 3:ssa päivässä editoimaan 3. lukua :( No ei se mitään.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Tänään kotiin

Tänään lähden kotiin täältä asuntolasta, missä olen ollut viikon. Vasta illalla lähen, mikä on ihan hyvä, koska nyt on aikaa tehdä vaikka mitä koko päivän!
Mulla oli aivan ihana ilta eilen! Näin kaveria pitkästä aikaa. Ja toistakin kaveria, minkä olenkin nähnyt tässä viikon aikana useammankin kerran.
Editoinkin vähän 3. lukua. Se oli kivaa, koska tiesin tasan tarkkaan mitä kirjoitan siihen. Eli miten korjaan sitä lukua. En sitten tiedä saanko mitään aikaiseksi tänään, mutta yritetään. Ajatukset on näes ihan muualla, kuin kirjoittamisessa. Voisin lukea tuon UUSIKUU -kirjan loppuun tänään ja jos sitä kotona aloittaisi sen EPÄILYS -kirjan lukemisen, ellei sitten se kirjastosta varaamani kirja, eli Surunsyöjät niminen kirja ole tullut sinne. Pitää vahtia puhelinta, jos sinne tulisi viesti Kirjastolta.
Mutta jos se ei ole tullut sinne, aloitan EPÄILYKSEN. Ja tänään voisi myös katsoa Breaking Dawn part 1:stä. Se on hyvä elokuva! ♥
Nyt kun kone ei hurise niin kovasti, niin voisin aloittaa sen elokuvan katsomisen. ;)

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Viimeinkin se 2. luku on editoitu

Minulla olikin tavoitteena saada 2. luku päätökseen tänään. Siis keksin sen tavoitteen vasta tänään, joten ei ollut mikään pitkään mietitty juttu. Sain päähenkilön viettämään aikaa tyttöporukalla. Vampyyripoika ei ole vielä hirveän suuressa roolissa tässä tarinassa, mutta kohta hänkin esiintyy tarinassa enemmän. Täytyyhän päähenkilön tutustua häneen. Ja sitten tulee uusi hahmo taas kuvioihin. Se paha vampyyri. Päähenkilön ja koko vampyyriperheen vihollinen.

Minulla on ollut hauskaa tänään. Käytiin saunalla, mutta itse en saunonut.
Täällä "kämpällä" tai jos sanotaan suoraan, niin asuntolassa olen vain lueskellut kirjaa ja sitten välipalan jälkeen kaveri yritti tavoitella minua. Soitin välipalan jälkeen hänelle ja sitten tapasimmekin täällä. Oli kyllä ihan kiva näyttää tämä huone, missä juuri nyt olen, mutta täällä oli aika sotkuista, joten hävetti vähän. :/ En vaan ole ehtinyt siivoamaan.

Kirjoittamista jatkan huomenna jossain vaiheessa. Vanhemmat tulevat käymään täällä ja pääsen näkemään meidän koirankin ♥ On sitä karvanaamaakin kiva nähä taas pitkästä aikaa.
Käydään varmaan vanhempien kanssa jossain kävelemässä ja kaikkea hauskaa tehdään.
Täytyy vielä kysyä niiltä lisätietoa huomisesta. JA SILLOIN MINUN TÄYTYY SIIVOTA.
Ehkä aloitan siivoamisen jo tänään. ;D
Olisi niin kiva saada 3. luku jo aluilleen tai siis 3. luvun editointi jo aluilleen huomenna. Siihen toivon mukaan menee max. 3 päivää. Toivon ainakin, että menisi. Että pääsen tärkeämpien lukujen kimppuun.

Mutta tässä yks kuva, mikä mun piti jakaa tänne, vaikkei tämä mikään ihmeellinen olekaan:


Yksi vanha luku ja muuta höpinää

Olen nyt miettinyt pitemmäänkin aikaa, että kirjoitanko uusiksi yhden vanhan luvun, mikä on hyvä, mutta olen jostain syystä poistanut sen käsiksestäni. Tiedän mitä siinä tapahtuu, joten sitä ei tarvitse katsoa mistään inspiraatiovihosta. Sitä tiettyä inspiraatiovihkoa minulla ei edes olae mukana, joten sen perään on muutenkin ihan turha itkeä ;D
Se vaikuttaa minusta hyvältä. Siis kirjoittaisin sen luvun sitten, kun päähenkilö on ensimmäisen kierran nähnyt sen pahan vampyyrin, koska se kohtaus liittyy siihen pahaan vampyriin. Siinä voisin jopa selittää ensimmäisen kerran, miksi se paha vampyyri jahtaa päähenkilöä. :) Tämä täytyy laittaa muistiin inspiraatiovihkoon kohta. ;)
Se oli nimittäin minun lempparilukuja, miksi olen poistanut sen käsiksestäni? Tai ainakin minä muistelisin jotain sellaista, että olen poistanut sen. Miksi ihmeessä? Sainko siitä luvusta jotain sellaista palautetta sitten, että poistin sen? :o Mutta joka tapauksessa aion palauttaa sen tarinaan, koska se on olennainen osa fantasiatarinaa. Mutta senkään aika ei ole vielä. Miksi menen koko ajan eteenpäin, vaikka 2. luku on pahasti kesken :D Alussa niiku menin jo 16. lukuun ja sitten ollaan jo menossa siinä jossain alun paikkeilla. Varmaan se tulee olemaan sittenkin 4. luku ja sitten päädytään siihen ongelmaan, mikä minulla nyt on ollut tarinan suhteen. Mutta se on jo päässäni selvitetty ja se täytyy enää vaan kirjoittaa. Se liittyy päähenkilön muuttoon vampyyriperheen luokse. Eipä siinä mitään ihmeellistä ole siinä luvussa. Koitan vaan saada siihen tarpeeksi ssältöä, ettei luvusta tule liian lyhyt. Nyt 2. luvussa on jo 10 sivua, jos molemmat puolet sivusta lasketaan.:)
Joten hyvin menee. En ole enää surullinen, niin kuin eilen illalla, kun postasin viimeksi. Olen iloinen, kun aurinko paistaa ja kuuntelen hyvää musiikkia. Voisin laittaa pari biisiä tähän:

Ja sitten uutta kirjoitusmusaa:
Ihania biisejä kaikki! ♥

Simple Planiilla on monia muitakin hyviä biisejä, mutta en nyt laita tähän postaukseen kaikkia :)

En ole masentunut onneksi, vaikka pelkäsinkin, että olen. Mutta en ole, koska nyt olen todella iloinen.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Sekava bloggaaja

Eli minä. Olen kyllä vastaillut ahkerasti koelukijoiden s-postiviesteihin ja tykännyt heidän viesteistään. Sain viimeinkin ainakin yhden fantasiatarinan ongelman selvitettyä, vaikka en olekaan kirjoittanut sitä vielä itse tarinaan. Sen asian suhteen suunnitelmat ovat jatkuvasti muuttuneet. Mutta nyt uskon, että tämä on se ratkaisu. Tällaisen selityksen minä siihen tarinaan kirjoitan.

Joten yksi ongelma vähemmän kirjoittamisessa. Ja sain yhden toisenkin ongelman ratkottua, mikä ei liity kirjoittamiseen. Mutta se on minun oma asiani, mistä en puhu täällä.
Olen jopa kirjoittanut vähän fantasiatarinan 2. lukua. En vaan tiedä sopiiko se kohtaus siihen mitä kirjoitin. Kai se sopii. Päähenkilöllähän nimenomaan on lepopäivä. Hän voi rentoutua, ei hänen koko aikaa tarvitse olla kotona.
Ihanaa, kun viimein pääsin kirjoittamaan blogiin. Aikaisemmin en ole voinut, koska on ollut murheita. Mutta niistäkään en halua puhua täällä. Liian rankkaa kerrottavaa ja ei se muutenkaan tänne kuulu. En ole masentunut, kaikki on nyt hyvin. Mutta pelkään etten saa unta tänäkään yönä kunnolla. Tai oikeastaan nukahdan nopeasti, mutta herään kesken unien. Se on ärsyttävää. Miksi niin käy? En käsitä sitä vieläkään.
Kirjoittaminen ei kauheasti auttanut murheisiin, mutta sain taas kuvailtua vähän. Ja dialogiakin tuli ihan kiitettävästi. Sain hyvän neuvon taas Deeltä. Kiitos siitä.

Minusta on niin ihanaa, kun teidän koelukijoiden kanssa voi puhua kirjoittamisesta sähköpostitse. Siitä tulee hyvä mieli, kun autatte minua. Kun itse en ole opiskellut kirjoittamista, niin en osaa kunnolla kaikkia asioita mitä kirjoittamisessa tarvitaan. Jos vaan tutustuisin vielä päähenkilööni ja siihen vampyyripoikaan, niin se auttaisi paljon. Jospa se dialogiharjoitus auttaisi. Uusi koelukijani tietää mitä tarkoitan. Ja siis en vieläkään ole hänelle lähettänyt kässäriäni, mutta kyllä senkin aika vielä tulee. :)

Toivottavasti minulla on hyvä yö, kun kaikki murheet on nyt unohdettu. Ja jos huomenna olisi hyvä kirjoituspäivä myös. Niin ja tervetuloa TIA lukemaan postauksiani. :)

torstai 6. kesäkuuta 2013

Epätoivo tarinan suhteen

Miksi en pääse eroon liiasta dialogista? Tänäänkin kirjoitin ihan kamalasti dialogia fantasiatarinan 2. lukuun. Vaikka kuinka koitan vähentää, niin ei siitä mitään tule. Kai jossain vaiheessa pääsen paheestani eroon. Toivotaan ainakin niin.

On ollut vähän ärsyyntynyt olo tänään editoidessa juuri sen dialogin takia. Miksen minä osaa? Miksi se dialogi tunkee väkisin tarinaan? Miksi hahmoni ovat liian sosiaalisia? Turhaa lörpöttelyä! Ääh, ärsyttää!

Täytyy varmaan pitää tauko editoimisessa. Ja miettiä hahmoja. Hahmot ovat vääränlaisia, olen tehnyt heistä ihan hirveitä ihmisiä. Päähenkilö ärsyttää minua. Ja ärsyttää myös N (joka on se vampyyripoika)

Ja keskityn vääriin asioihin. Vampyyrini ovat LIIAN kilttejä. Enempää en selitä.

Juuri nyt tunnen itseni niin surkeaksi. Minä pystyn parempaan. Miksen sitten tee sillä tavalla, että kirjoitan sitä parempaa tekstiä? Epätoivoinen olo.

Olen tehnyt kyllä muutakin, kuin harmitellut hahmojani.
Joo, minä pystyn parempaan. Nyt tiedän mikä minua vaivaa. Minä olen väsynyt, sen takia ei hyvä teksti tule paperille. Minä osaa, minä pystyn siihen mitä teen. Ainakin tahdon pystyä siihen paremman tekstin kirjoittamiseen. Minun on pakko, jos haluan ylittää julkaisukynnyksen. Vaikka fantasiatarinassa on paljon korjailtavaa, niin kyllä minä joskus ne solmut selvitän. Minun on pakko.

Eli, olen lukenut palautteita. Hyviä palautteita on tullut kiitos kaikille koelukijoilleni niistä! :) Olette mahtavia! ♥
Jos vaan pystyisin keskittymään editointiin ja korjaamaan korjattavat asiat, kaikki olisi hyvin. Nyt vaan tuntuu, etten jaksa. Olen 2 yönä nukkunut huonosti. Ja minulla on silmäpussit silmien alla. Siitä tietää, ettei kaikki ole hyvin. Nytkin tunnen itseni väsyneeksi, mutta en niin väsyneeksi, kuin silloin eilen klo: 20:45. Oikeasti, miten ihminen voi olla väsynyt tuohon aikaan illasta?? En käsitä.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Miksi kuvailu on niin vaikeaa?

Aivan. Puhun nyt siitä, mikä on ylitsepääsemättömän vaikeaa minulle. Tunteiden kuvailu. Hajujen kuvailu. äänien kuvailu. Siis mitä henkilö kuulee ympärillään. Ympäristön kuvailu. Olen kyllä aina kuvaillut talojen huoneita. Mutta muu unohtuu. Se on vaan niin vaikeaa.
En osaa pysähtyä miettimään ja kuvailemaan tarinassa. Kun koko ajan menen itse asiaan. Dialogia tungen joka paikkaan. Kun kerran itse olen sosiaalinen, niin hahmoistani tulee liian sosiaalisia. :D
Juuri siitä minulle on huomautettu. Minun täytyy muistaa kuvailla erilaisia tuoksuja ulkona ja sisällä, Henkilöiden tunteita. Ympäristöä. Mutta se ei aina onnistu. Nyt olen saanut itseni kuvailemaan ja se alkaa olla vähän helpompaa, mutta en silti luoka siihen, että kuvailua olisi tarpeeksi. Ja päähenkilön ajatuksia piti selventää. Niitä on kyllä selvennetty runsaalla kädellä. Tai ainakin uskoisin niin.
Tuli vain mieleeni tässä äsken, että jos ihan tosissani ryhtyisin käymään siellä kotikaupunkini keskustassa, niin pystyisin painamaan mieleeni miltä siellä näyttää. Menisin jonnekin kahvilaan juomaan pepsiä ja katsoisin ikkunasta ulos. Ottaisin laukustani kirjoitusvihon ja kynän. Avaisin kirjoitusvihon ja ottaisin kynän käteen. Kirjoittaisin mitä tuoksuja kahvilassa on. Kahvin tuoksua. Leivosten tuoksua. Ihan mitä vaan tuoksuja mitä haistan. Kirjoittaisin ne ylös ja sitten keskittyisin tunteisiini. Miltä minusta tuntuu? Onko hyvä vai huono päivä? Olenko iloinen siitä, kun on ihana auringon paiste ja kuuma helle? (Jos silloin edes on hellettä).
Joisin pepsiä. Se maistuu hyvältä, niin kuin aina. Minä rakastan pepsiä ja colaa. Ja jos niikseen tulee, kirjoitan vihlkooni, että minä rakastan pepsiä ja colaa. Sehän raakatekstivihko, johon voi kirjoittaa mitä mieli tekee. Oli teksti sitten hyvää tai huonoa.
Sitten kuvailisin ympäristöä. Onko kahvilassa paljon ihmisiä? Herättääkö joku tietty ihminen huomiota kahvilassa? Jos hän vaikka nauraa äänekkäästi ja heiiluttelee käsiä ilmassa. Minkä värisiä pöytiä kahvilassa on? Kaikkea tällaista voisin kirjoittaa. Mutta minä en juuri käsikirjoitukseen kirjoita tällaisia asioita. Miksen? Minä varmaan keskityn liikaa muuhun. :( Miten voisin oppia kuvailemaan paremmin? No kai sitä täytyy vain kirjoittaa ja kirjoittaa.

Käsiksen sivumäärät kasvavat editoidessa

Wow. Tänään vaihdoin rivivälin 1:een, kun se ennen oli 1,5. Jo ensimmäisessä luvussa on 16 sivua. Ja tiedätte kyllä,k etten tarkoita niitä sivuja, joissa sivua on yhdellä puolella paperia:D Juuri sen kuvailun lisäämisellä ja uuden kohtauksen lisäämisellä saa sivua paljon lisää! :) Ihanaa.



Sain kirjoitettua melkein loppuun yhden fantasiatarinan 2. luvun kohtauksen. Se on taas uusi kohtaus. Tai oikeastaan koko luku on uusi. Sain päähäni kirjoittaa ihan toisenlaisen 2. luvun. Joka on vaan hyvä.
Pidän tuosta käsiksestä paljon enmmän. Johtuu varmaan siitä, että olen saanut muutettua siitä paljon mielenkiintoisemman. Ja henkilön N (joka on päähenkilön tuleva poikaystävä) on paljon uskottavampi vampyyri, kun sain kuvailtua hänen janoaan. Verenhimoaan toiselta nimeltään. :-D

Löysin jopa uuden kirjoitusmusan, jota kuuntelin kirjoittaessani fantasiatarinan 2. lukua. Tässä se on:

Ihana videokin tuohon on tehty! :)

Toivon, että kuvailua olisi tarpeeksi fantasiatarinan 1. luvussa. Kun koko ajan mietin, että olenko taas epäonnistunut juuri tuossa luvussa. Annan sen jossain vaiheessa C:lle. Ja kun pitäisi löytää sopiva rako myös sille, että saisin lähetettyä käsiksen vielä yhdelle koelukijalle. Hän joka saa käsikseni luettavaksi varmaan tietää, että tarkoitan häntä.;)

Pitäisi siivota vielä tämä huone, koska kaverini tulee käymään. Olemme suunnitelleet käyvämme kaupassa ostamassa jotain hyvää. Minä ainakin tarvitsen juotavaa tänne huoneeseeni. ;)
Laitoin pyykit koneeseen ohjeistetusti. En ole vieläkään kovin hyvä pyykkikoneen käynnistämisessä.
Minulla kun on niin vähän vaatteita täällä mukana, että täytyy välillä pestä pyykkiäkin.
Näin hirveää painajaista yöllä. Heräsin kauhistuneen näköisenä klo: 06:02. Yökkö tuli katsomaan minua ja kerroin, että kaikki ei ole hyvin, kun näin ihan kamalaa unta. Olin ihan paniikissa.
Mutta nyt ei enää ole samanlaiunen olo, kuin silloin aamuyöllä. Kuuntelin sitten rauhallista musiikkia ja sain sitten nukutuksi klo: 07:24 saakka.
Mitäs kirjoittamisesta vielä? Luulisin, että saan paljon aikaan vielä tämän viikon aikana kirjoittamisessa. Jos vaan jaksan avata tekstitiedoston. ;D

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Kirjoittaminen kesällä

Minäkin sitten, kun kerran muutkin! :D

Kesä on saanut ihan toisenlaisen reaktion minussa aikaan kirjoittamisen suhteen. Tekstin tuottaminen sujuu, mutta tekstitiedoston avaaminen on hankalaa. Varsinin tänään. Eilen avasin ihan hyvillä mielin fantasiatarinan tekstitiedoston. Nyt se on todella vaikeaa.

Vaikka olen yksin täällä huoneessani lukkojen takana (ei kukaan minua ole lukinnut tänne, tuo ovi vaan menee lukkoon, kun laitan sen kiinni), en saa itseäni tekemään kirjoittamisen suhteen mitään. Tekee mieli kuunnella sellaista musiikkia, mitä en yleensä kuuntelisi kirjoittaessani. Ne biisit vaan houkuttelevat eniten juuri tällä hetkellä.

Niin ja minun piti katsoa elokuviakin tänään. Ei taida onnistua.
Jos sitä sais illalla ennen nukkumaanmenoa taas tekstitiedoston auki. Kun aurinko paistaa suoraan ikkunasta, niin ei tee mieli keskittyä kirjoittamiseen.
Nyt vaan jammailen täällä huoneessa. Ja arvatkaa mikä biisi soi. TÄMÄ:

Haha! Oli hauska juttu.

Löysin sen biisin mitä etsin. Päättelin siitä videosta sen nimen. :D

Niin vielä asiaa kesästä. Ehkä näin kesäisin sen paras aika kirjoittamiselle on iltapalan jälkeen. Niin aion tehdä nyt tänä iltana. Jos ehdin postaamaan vielä silloin, niin aion postata.
Rakastan kesää, vaikka silloin onkin hankala valoisuuden takia tarttua työhön. Kun tahtoisi koko ajan olla ulkona. Minulla ei oikeastaan juuri nyt ole mitään tekemistä ulkona, koska en pääse tästä asuntolan pihalta mihinkään. Selitinkin syyn, että miksi.
Colaa on jäljellä vielä, mutta torstaina haen lisää kaupasta ohjaajan kanssa. Tai sitten kaverini kanssa huomenna. Täytyy nyt katsoa sitten, että kummin päin teen.
Juuri kesäisin on ihana vaikkapa ulkona juoda aamutee. Tai sitten istua jossain penkillä keskustassa ja juoda limsaa. Ja jutustella kaverin kanssa.
En oikeastaan kaipaa seuraa taaskaan tänne asuntolaan. Ainakaan nyt. Mutta huomenna olisi tosi kiva, jos kaverini tullsi tänne.
Ai niin, minun piti tehdä se kesäbiisilistakin spotifyhyn! :D Enpä ole tehnyt, koska juuri nyt ei pysty. Syytä en jaksa selittää
Ainoa huono puoli tietenkin tässä kesässä on se, ettei pysty keskittymään kirjoittamiseen. Ja varsinkaan silloin en pysty avaamaan tekstitiedostoa.
Yhtäkkiä teki mieli mennä zumbaamaan. :D Jos sitä joskus tässä kesän aikana menisi sinne.
Miksi tästä kirjoituksesta tuli jotenkin hölmö? En keksi mitään järkevää sanottavaa juuri nyt! :D

Iltaeditointia ja tänään ulkoilua

Eilen illalla sain päähäni alkaa editoimaan. Hyvä, että tein niin, koska sain editoitua fantasiatarinan ensimmäisen luvun. Ennen nukkumaan menoa piti kirjoittaa inspiraatiovihkoon pari lausetta, mitkä täytyy muistaa kirjoittaa fantasiatarinan 2. lukuun.

Tänään heräsin 07:30. Oli aika vaikea herätä, mutta sain itseni kammettua ylös aamupalalle. Söin aamupalan ja sitten vietin aikaa tässä koneella. Netti on edelleen surkea, mutta koitan nyt sinnitellä. :)

En ole editoinut tänään. Olen vain ollut ulkona, lukenut Twilight UUSIKUU -kirjaa (eilen sain luettua jälleen Twilight HOUKUTUS -kirjan loppuun) ja sitten olen ollut erässä tapahtumassa. Sieltä en saanut kuvia.Olisi kiva editoida tänään, jos jaksaa. Löysin muuten yhden kivan musan:

Sitä olen nyt tänään ja eilen kuunnellut. Sopisi kirjoitusmusaksikin. En tiedä mikä minulla on, mutta kirjoitusmusan täytyy olla juuri oikeanlaista, mitä kuuntelen kirjoittaessa. Kuuntelen paljon erilaista musaa, mutta kaikki ei sovi kirjoitusmusaksi. Ota nyt minusta sitten selvää :D

Etsin yhtä keshan biisii, mikä soi yhden twilight videon taustalla. Kysyin siitä youtubessa ja nyt odotan vastausta. :) Se biisi kun kuulosti niin hyvältä. En sitten tiedä olisko sekin hyvä kirjoitusmusiikki, mutta sen näkee sitten myöhemmin.
Ostin yhdeltä kioskilta limsaa ja suklaata. Nyt mussuttelen suklaata täällä yksinäisyydessäni. Ei yksinäisyys juuri nyt haittaa minua. :) Nyt menen syömään.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kaikkea mahdollista

Tulin nyt selittämään kaikkea, mitä tulee mieleen. :D Eilen tuli mieleen pari asiaa, mistä täytyy nyt kirjoittaa, joten kirjoitan niistä.

Mietin fantasiatarinan päähenkilön ja hänen tulevan poikaystävänsä suhdetta. Siis he eivät vielä seurustele ja huomasin muutoksen päähenkilössä. Hän osaa pitää myös huolta itsestään. :D
Kun ennen päähenkilö oli todella avuton ja antoi vampyyripoikaystävänsä huolehtia kaikesta. Ihan yhtäkkiä pistin päähenkilön sanomaan tulevalle poikaystävälleen ei. Tai ainakib vastaus oli kieltävä, eli ei pakosti se ollut juuri se ei-sana.
Tulin iloiseksi siitä, heti kun tajusin sen illalla. Päähenkilö osaa kieltäytyäkin ja päättämään itse, mitä haluaa ja mitä ei.

Sitten toinen asia mistä piti puhua: Kirjoitanko taas vampyyritarinoita blogiin? Kirjoitan mieluiten minä-muodossa tänne blogiin niitä, että saan harjoitusta siinä. Ihan sellaisia käsikirjoituksia en kirjoita minä-muodossa. Se hän-muoto vaan tuntuu oikealta, kun kirjoittaa käsistä.
Eli: Haluatteko blogiini lisää tarinoita? Kun en ole pitkään aikaan kirjoitellut niitä. Minusta kyllä olisi tosi kiva kirjoittaa tänne taas jotain muutakin, kuin vain tavallisia postauksia.
Jos keksin jonkin aiheen tarinalle, niin totta kai voin kirjoittaa tänne jonkin vampyyritarinan. :)

Nyt olen ollut ainakin tunnin täällä asuntolassa, josta puhuin. Tämä on viihtyisä paikka. Huoneeni on iso ja se on hyvä. On vain paha kirjoittaa tätä postausta, kun tämä tietokone ja näppäimistö on niin alhaalla ja samalla minä jännitän lihaksiani kirjoittaessani. :(
Kyllä varmaan keksin jossain vaiheessa, miten tämän voisi kehitellä sellaiseksi, etten jännitä lihaksiani. :)

Kuuntelen juuri musiikkia. Alussa tämä netti vähän takkuili, nyt on vähän parempi. Youtube ei toiminut äsken, kun tämä kone latasi niin hitaasti.

Minun piti nyt kirjoittaa tänne blogiin, kun en tiedä ehdinkö kirjoittamaan illalla. Jos täällä vaikka on jotain ohjelmaa. Kohta menen syömään. Tai on siihen ruokailuun vielä jonkin aikaa, mutta kuitenkin. Minulla on ihan kamala nälkä.
Jaan teidän kanssa nyt taas musiikkia:


Siinä nyt muutama. En jaksanut alkaa pelleilemään tuon kanssa, kun täällä on niin huono netti. :(
Taidan mennä nyt pois koneelta, kun ei tämä nyt toimi kunnolla.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Nopeampi tahti

Jess! Tämähän alkaa sujua nopeuden kannalta vähän paremmin. Jos nyt oikein laskin, niin olen editoinut ensimmäistä lukua tänään n. 4 sivua. Fantasiatarinan editointi on menossa nyt sivulla 19. Olen melkein valmis. Minulla kun on siinä perässä vielä sitä vanhaa tekstiä. En varmaan tee sillä mitään, koska se sama teksti on takuulla jossain muualla. Ei sitä tarvitse sataan kertaan laittaa johonkin tiedostoon, kun olen aika varma, ettei sillä tekstillä enää tee mitään. Vaikka tiedän, että yksi kohtaus siinä on todella hyvä, mutta en tee sillä kohdalla enää mitään. Tilanne tarinassa on muuttunut.
Tuossa mietin uutta dialogin pätkää kirjoittaessani, että onko tässä taas liikaa dialogia. En välittänyt siitä, vaan jatkoin dialogia sen verran, mitä sitä tarvitsi. Sitten sain kirjoitettua taas muutakin, kuin dialogia. En sitten tiedä, että onko siinä taas liian vähän kuvailua. Ainakin yritin saada sitä kuvailuakin mukaan. Kirjoitin jonkin verran päähenkilön kodin keittiön valkoisista kaapeista. Kai sekin on jo jotain?
Olen yrittänyt patistaa itseäni taas kovempaan vauhtiin. Mutta kun ulkona on niin ihana ilma, että tekee mieli olla siellä ja lukea Avoin mieli -kirjaa. Tai sitten HOUKUTUS -kirjaa. En ole saanut avatuksi HOUKUTUS -kirjaa tänä viikonloppuna. Kai saan luettua sitä eteenpäin illalla kotona. Emme ole vieläkään lähteneet maalta, siksi ajattelinkin tulla postaamaan editoimisesta sun muusta, mitä olen tänään puuhaillut.
Kuuntelin Musen biisejä. Jopa sellaisia Musen biisejä, joita en kuunnellut silloin, kun kirjoitin fantasiatarinan raakaversiota. Mutta ei se mitään. Pääasia, että kuuntelen jotain Musen biisiä.
Onneksi sain keskityttyä ihan kohtalaisen hyvin editointiin. En ajatellut mitään muuta, kuin sitä, että minun täytyy muistaa kuvailla välillä päähenkilön ympäristöä. Kun päähenkilö ja hänen tuleva poikaystävänsä olivat autossa matkalla päähenkilön kotiin, kuvailin vain vähän ympäristöä. En tiedä riittääkö se määrä kuvailua, mutta senhän voi aina korjailla myöhemmin. Ja jos se jää tämän editointikierroksen aikana häiritsemään, voin aina palata siihen.
Menin tänään uimaan, vaikkei minulla edes ollut kuuma. Vesi oli ihan sairaan kylmää, mutta kyllä siihen tottui yllättävän pian. Aloitin kuvausharrastuksenikin uudestaan. En kovin usein enää ota kuvia luonnosta tai mistään muustakaan, joten kesällä se on aina hyvä parantaa tilanne. ;)
Kamerasta loppui juuri silloin akku, kun äiti yritti ottaa minua varten joutsenista kuvia. Kyllä petyin. :(
Mutta kyllä minä vielä jossain vaiheessa saan otettua joutsenista kuvia. Ja tänään täytyy muistaa ladata kameran akku. Muuten on vähän ikävä mennä sinne asuntolaan, kun en saa otettua kuvia. Paitsi, että voin omassa huoneessani sitten ladata sen akun. Mutta siinä menee samperin kauan.
Jännittää ihan vähän mennä sinne asuntolaan. Tiedän suurinpiirtein mitä otan sinne mukaan:

• Kameran
• Tietokoneen
• Laturit (kamera, tietokone + kännykkä)
• Muistitikun
• Nettitikun
• Vaihtovaatteita
• Hygieniatarvikkeet
• inspiraatiovihon
• kuulokkeet
• lakanat
• uimapuvun

Ainakin nuo. Toivottavasti en unohtanut mitään ;)

Huomenna klo: 9:00 minun pitäisi varmaan jo olla asuntolassa. Varmaan illalla postailen sitten ja kerron miten ensimmäinen päivä on mennyt. En tiedä jaanko mitään kuvia täällä, mutta kattoo nyt.
Ja nyt kun muistaa, niin jaan vähän musiikkia tänne:

Siinä Jonne Aaronin biisejä, joita olen kuunnellut melkein pari päivää.

On mukavaa, kun aurinko paistaa tänäänkin. Olen ottanut aurinkoa. Sitä minulla on ollut koko talven ikävä. Ja sitäkin, että voi syödä ulkona. Aion tänäänkin syödä ulkona. :) En juonut aamuteetä ulkona, mutta ei se mitään. Kyllä sitä ehtii tänä kesänä, kunhan on hyvät kelit.
En tiedä ehdinkö tänään enää editoida enempää. Oli kyllä kiva taas päästä askeleen pitemmälle editoimisessa. Huomenna se varmaan jatkuu asuntolassa, jos on aikaa. Kun siellä on niin paljon katseltavaa ja opittavaa itsenäisestä asumisesta.

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Juhlia ja vähän editointia

Minun nämä kaksi päivää on mennyt juhliessa. Olen ollut siis kaksi päivää prinsessa asussa xD No, voi sitä kutsua myös juhla-asuksi. Korviksia vaan en ole enää tottunut käyttämään, mutta ei se mitään, vähän se vaan kirpasee. :D
Olin kaverin synttäreillä ja oikeasti, tunsin että kerrankin minä olen kaunis. :D
Juhlat olivat kivat. Juhlista lähin Jonne Aaron fanina :D Kuunneltiin Jonne Aaronia kaverini kanssa. Suosikkibiisini ovat Eteenpäin, Vaarallista elämää, Onnen vuodet, kulkurinsydän ja ihanaa elämää.
Autossa olen lukenut Natalie Goldbergin Avoin mieli -kirjaa. Se on kyllä ehkä parempi, kuin se Luihin ja ytimiin. Harmi, kun en löydä noita kahta kirjaa mistään. :( Olisi niin kiva saada ne omaan kirjahyllyyn, ettei tarvitsisi kiirehtiä palauttamisen kanssa. Täytyy varmaan jatkaa lainaa sen kirjan kohdalla. Ja jopa sen toisen kirjoitusoppaan kanssa, koska en ole edes avannut sitä kirjaa vielä. Olisi kiva tutustua siihen.
Sitten editoin vähän aikaa. Taisi olla ennen kaverini synttäreitä. Sain editoitua varmaan 2 sivua. Olen sivulla 13 nyt, eikä ensimmäinen luku ole päättynyt vieläkään. Ja vielä kun tiedän, että se tulee jatkumaan yhdellä uudella kohtauksella, siinäkin menee aikaa. Pitäisikö vain jättää yöunet sikseen ja editoida koko yön? :DD
Ajatus houkuttelee, mutta jos olen nyt jo niin väsynyt, niin miten ihmeessä voin editoida? Nii-in, en mitenkään. Nukahtaisin tietokoneen ääreen. Ei kuulosta kivalta. Yöllä takuulla säpsähtäisin hereille siitä sitten.

Nyt voin kertoa erään jutun ensiviikosta. Kun olen kertonut, etten ole ensiviikolla kotona, niin se johtuu siitä, että menen taas asuntolakokeilulle. Ja niin kuin sanoin, otan sinne tietokoneen mukaan. Siellä voin monta tuntia editoida, jos haluan. Mutta minun täytyy luultavasti muistaa ottaa nettitikku myös mukaan. Ja tietenkin muistitikku. Sehän on tärkeä ja tiedätte kyllä miksi :D
Olen iloinen, että minulla on ikioma tietokone ja oma muistitikkukin. Minulla on ihan hirveästi materiaalia muistitikku. Melkein kaikki ovat tekstejä. Joko keskeneräisiä tarinoita, joihin ei enää usko riitä, tai sitten valmiita käsikirjoituksia ja onhan siellä myös monta versiota fantasiatarinasta. En ole koskaan päässyt niin pitkälle käsikirjoitus 1:n kanssa, kuin fantasiatarinan kanssa. Ja minä kun väitin viime vuonna, ettei tästä käsikirjoituksesta ole romaanikäsikirjoitukseksi! Tämähän vasta on sellaista kamaa, että se voitaisiin joskus julkaista. Jos kiinnostukseni paranormaaliin romantiikkaan kestää. Eiköhän se kestä ainakin muutaman vuoden. Mitä sitten, jos olenkin aikuinen? Kyllä 18-vuotias voi olla vielä nuori. Mutta siinä on se ero, että täytyy alkaa miettimään ammattia itselleen. Ja sitten vielä se, että täytyy opetella itsenäisyyttä. Siihenhän minä juuri pyrin: menen asuntolaan viikoksi ja sitten yritän kahden vuoden päästä saada jostain työn. Mutta en nyt höpise näistä asioista enempää.

Sitten huomasin Ahmun palautteen fantasiatarinasta. Oli hyviä huomioita. En tajunnutkaan, että kirjoitan vähän väärin. Tai ehkä olin joskus huomannut tuollaisia virheitä ja ajatellut, että olisiko se toisin päin parempi vai noin. En ole ajatellut asiaa sen tarkemmin, vaikka olisi kyllä pitänyt. Nyt sen huomaan:D
En ole vielä vastannut Ahmulle, koska mietin mitä siihen vastaisi. Ei ole ennen ollut niin vaikea vastata. Ei se Ahmusta johdu, en vaan tiedä mitä vastaan.:D
Mitä muuta olen sitten tänään tehnyt? Kävin uimassa rannassa. Laitettiin laituri veteen ja sitten olen ottanut aurinkoa. Kaikenmaailman öttiäiset kiusasivat minua :( Mutta selvisin siitä onneksi.
Eipä tässä mitään muuta asiaa ole. Jos sitä huomenna editoisi vähän aikaa taas. Tänään pitäisi syödä vielä makkaraa ja käydä saunassa.