torstai 24. lokakuuta 2013

SINNE MENI!

NYT SE ON TEHTY! Viimeinkin sain lähetettyä fantasiatarinan. Vaikka pelkäsinkin, että minun käteni tärisisivät jännityksestä, sain itseni rauhoiteltua siihen tilaan, ettei edes pelottanut vähän ajan päästä. Ja se oli yllättävän yksinkertaista. En laittanut saatekirjettä, koska ei siinä niin vaadittu tekemnään.
Jännittää kyllä ihan tosissaan, että miten kässärini pärjää maailmalla, mutta kyllä sen vaan oli aika lähteä minun luotani pois. Sille en nyt todellakaan tee enää yhtään muutosta. Se oli nyt tässä. Kyllä nyt on sellainen voittajafiilis, kun minä onnistuinkin tässä enkä myöhästynyt!!
Tämä loma on ollut kyllä sellaista hulinaa ja vilskettä täynnä. Paljon on tullut tehtyä. Mutta en sitten tiedä pitäisikö vielä mennä nukkumaan, kun heräsin niin aikaisin. En varmaan saa unta.
Se on hyvä, että pysyin tässä aikataulussa hyvin. Nyt on 24.10. 2013 ja minä sain lähetettyä kässärin Gummeruksen romaanikilpailuun! Kiittivät oikein osallistumisesta ja kertoivat netissä että kässäri on luettavissa tuomareilla. Kyllä nyt jännittää!! Mutta tuloksethan tulevat tammikuussa, niin ei se haittaa, vaikka joutuisinkin odottamaan muutaman kuukauden. Tässä kun on paljon muuta niin ei sitä aja kulumista edes huomaa. Niin kuin en huomannut silloin yks viikko ajan kulumista, kun silloinhan minun olisi koko viikon pitänyt omistautua kässärille. No enpä tehnytkään niin. Kyllä tämä näinkin sujui hyvin.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Vanha uni

Tuli yhtäkkiä mieleen eräs uni minun kirjoittamiseen liittyen, josta on pakko tulla taas höpisemään tänne. Ajatuksia en todellakaan aina pidä ominani, varsinkin jos ne liittyvät rakkaaseen harrastukseeni kirjoittamiseen. :D
Eli näin silloin kesällä unta siitä, että luin jostain kirjasta muistaakseni tekstin: Katsun on päästettävä irti päähenkilöstä. Voisiko tämä tarkoittaa sittenkin koko kässäriä? Kun haluan hioa, hioa ja hioa tekstiä aina vain paremmaksi ja en vaan ole tyytyväinen. Jos olen tehnyt kaiken, miksi haluan kiduttaa itseäni ja jatkaa projektia varsinkin, kun aikaa on näin vähän? Ihan hullun hommaa. Ja tajusin sen vasta eilen. Tosin minulle vihjaistiin siitä eilen, niin sitten minun silmäni avautuivat siinä asiassa. Jos uni yritti viestittää minulle jo silloin, että minun täytyy vaan antaa olla. Olikohan se juuri silloin heinäkuussa, kun pidin taukoa blogista ja silti en osannut antaa olla? Tai kai minä annoin asian olla, mutta stressasin silti mieleni perukoilla, että saanko ikinä kässäristä valmista, jos lusmuilen tällä lailla, etten kirjoita blogiin enkä jatka editointia? Olen stressannut kirjoittamista niin hirveästi. Ja nyt kun en saa kirjoittamisen osalta mitään aikaiseksi, silti en osaa päästää irti. Paitsi että nyt on pakko. Olen tehnyt ihan valtavan työn kässärini eteen, että se näyttäisi edes hitusen paremmalta. Saa nähdä onko siitä kilpailemaan, mutta kilpailuun se kuitenkin lähtee, koska juuri fantasiatarina on minulle niin tärkeä käsis. Olenhan minä kirjoittanut muita käsiksiä myös, mutta juuri fantasiatarinasta on tullut minulle erityisen tärkeä. En olisi koskaan uskonut että lähtisin juuri fantasiatarinalla kilpailemaan, mutta kyllä se on ansainnut nyt sen. En tiedä olenko saanut niin paljon aikaan muille kässäreille, kuin fantasiatarinalle. Fantasiatarina on muuttunut paljon enemmän, kuin muut kässärit yhteensä. Ihan helposti voin sanoa noin, koska minulla on aika monta romaanikirjoituskäsistä, mitkä ovat vasta ensimmäisenä raakaversiona muistitikulla. Enkä tiedä saanko aikaiseksi koskaan muokata niitä paremmiksi, koska niiden aiheet eivät enää niin paljon kiinnosta minua. Tykkään enemmän fantasiasta nykyään. Silti en hävitä muita kässäreitä, koska olen silti tehnyt niidenkin eteen paljon. Ja niistä on postauksia täällä blogissakin. Niiden kanssahan minä aloittelin tätä blogia, mutta nyt tämä blogi on siirtynyt fantasia aikakaudelle :D
Saas nähdä saanko jonain päivänä aikaiseksi aloittaa fantasiatarina 4:n. Vai oliko se niin, että seuraavaksi oli vuorossa fantasiatarina 2:n editointi? Kunhan nyt saan rauhoitettua tilanteen ja saan kiinnostukseni takaisin, niin enköhän saa keskittymiseni takaisin fantasiatarina 2:n editointiin.
Tällaisia ajatuksia tällä kertaa näin heti aamusta. Onneksi tämä blogi ei jää tyhjän päälle nyt, vaikka sitä eilen pelkäsinkin. No jos tänne kuitenkin tulisi aina välillä uusia postauksia, jos minulla on ajatuksia kirjoittamiseen liittyen, vaikka olenkin tauolla kirjoittamisen suhteen. Tässä kun on kaikkea uutta opittavana, mutta nyt en puhu kirjoittamisesta.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Ylihuomenna

Nyt minulla on ollut lomaa. En ole paljoa ajatellut kirjoittamista. Mutta ei minun tarvitsekaan. Käsis saa luvan nyt lähteä. En ehtinyt saada apua ja vakuutan nyt, ettei se todellakaan haittaa ollenkaan. Fantasiatarina on kuitenkin saanut ihan tarpeeksi paljon apua muulloin. Vaikka siihen nyt on tullut uusiakin lukuja ja jotkin ovat heikompia kuin toiset, niin sille ei nyt mahda mitään.
Tännekään ei varmaan paljon uutta asiaa tule, kun en ole kirjoittamassa vähään aikaan mitään uutta ja hienoa. Inspiraatio on ihan jossain muualla. En sitten tiedä milloin innostun kirjoittamaan taas uutta.

Ainakin sellaisia kirjallisia suunnitelmia on koulussa tekeillä. Tai siis ei ole vielä tekeillä, mutta pitäisi tehdä. Minulla on kirjoja, joista pitäisi koulun lehteen tehdä kirja-arvosteluja. Niistä ei tule mitään kummoisia, kun tällaiset eivät ole minun erikoisalaani, mutta olen saanut apua kirjablogeista.:)
Ja sitten pitäisi eräs toinenkin juttu tehdä seuraavaan lehteen, mutta kun se on jotenkin niin vaikeaa.
Eiköhän se viiden viikon työssäoppimisen jälkeen helpotu vähän. Jos saan aikaiseksi miettiä asiaa ihan tosissaan.
Minusta ei siis täällä paljon kuulu mitään, ellei tule yhtäkkiä jokin todella, todella hieno inspiraatio, joka olisi kyllä todella tervetullut. Mutta ei väkisin.

lauantai 19. lokakuuta 2013

VIIMEINKIN!

Nyt yksi editointikierros on saatu päätökseensä! ♥ Vielä täytyy saada aikaiseksi lähettää koelukijoille viestit.
Eli editoin äsken 19. luvun ja 20. luvun. 19. luku oli aika valmis jo tässä vaiheessa. Vähän piti kirjoittaa pari juttua väliin ja siinä se sitten oli. 20. luvulle ei tarvinnut tehdä mitään. Olen tyytyväinen niihin kahteen viimeiseen lukuun.
Mutta nyt minulla ei ole mitään muuta kerrottavaa. Olen vaan niin helpottunut, kun sain viimein editoitua kässärin loppuun. Vielä yksi editointi kierros muutamalle luvulle ja sitten se saa luvan olla valmis ja lähetän sen Gummerukselle. Ihan aikataulussa taidan olla sittenkin. Ensiviikolla ehdin vielä odotella vastauksia ihmisiltä.
Mutta nyt heti tämän jälkeen lähetän ne viestit.

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Mahdollisesti huomenna olisi valmista

Niin eli huomenna kun olen viimeinkin saanut kaiken roinan aseteltua omille paikoilleen ja näin, pääsen uuteen kämppääni editoimaan kässärini loppuun. Jos vielä haluan, niin voin yrittää saada kysyttyä ihmisiltä apua kässärin kanssa, joka olisi erittäin suositeltavaa, että saisin kirjoitettua ihmisille viestejä. :)
Mutta sen aika ei ole tänään. Nyt keskityn vaan siihen miten pysyn hengissä. Rahaa kun ei ole paljon ja syödäkin pitäisi. No kyllä sitä ruokaa jostain pitäisi saada. :D
Mutta se editoiminen täytyy saada huomenna päätökseen. Tai ainakin se yksi kierros. Vielä täytyy yrittää tehdä yksi kierros. Mutta vain 8. luvun, 15. luvun ja 16. luvun osalta.
Kunhan vaan aika riittäisi ja puuhaa ei olisi niin paljon, ettei ehdi tehdä kässärille mitään. Mutta kyllä tässä ehtii. Pakko ehtiä.
Vähän tässä on ollut myös tietokone ongelmia. Tietokoneeseeni tuli 401 virusta. Ihan totta. Tai ainakin uskoisin että ne olivat viruksia. Latasin jonkin ihme ohjelman, joka toi ne virukset eikä poistanut niitä vaikka oli tarkoitus poistaa virukset. Eilen kirosin sitä, kun tämä tietokone toimii hitaasti, mutta ei toimi enää hitaasti, kun en dataa enää olohuoneessa. Se olikin yhteyden vika, ettei se toiminut niin nopeasti, kuin normaalisti toimisi.
Hankala kirjoittaa tässä omalla sängyllä, kun pöytä on niin korkea ja minä olen niin matalalla. Kiroan sitä vieläkin, kun olen niin lyhyt. :( Vain 160 cm.
Mutta kyllä tämä tästä. Aina välillä on huonoja hetkiä, mutta kyllä täältä suosta vielä noustaan. Minä aion lähettää sen tekstin kyllä Gummerukselle. Ihan pakko on ehtiä. Pakotan itseni avaamaan tekstitiedoston huomenna kello: 16:00. Ellei siinä sitten ole joitakin kotihommia mitä pitää hoitaa. Koska ne odottavat minua huomenna. Huomenna olen yksin omassa asunnossa. Jännittää...
Mutta kyllä sekin hyvin menee. Kunhan en myöhästy koulusta, niin kyllä kaikki menee hyvin.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Viimeinkin sain jotain tehtyä

Viimeinkin sain avatuksi fantasiatarinan tekstitiedoston. Ja pääsin etenemään aika hyvin. Editoin fantasiatarinan 16. luvun lopun ja sitten editoin 17. lukua. Sitä vaan mietin, että onko siinä sama idea, kuin Houkutuksen lopussa, mutta jos siinä on vähän erilaisempaa menoa, niin eiköhän se ole ihan ok?
En tiedä. Mitä muuta minä siihen sitten keksin, jos en pidä tuota ideaa siinä? En ole tässä ajassa keksinyt ainuttakaan uutta ideaa siihen tilalle, joten saakoon olla tuo mikä on, kun aikaa on niin vähän. Ja jos hyvin käy, niin joku päivä ehdin vielä lähetellä niitä sähköpostejakin ihmisille :)
Kiirettä pitää kyllä, mutta hyvin tässä ollaan tänäkin päivänä selvitty. Eiköhän se siitä, kunhan vaan saan tehtyä ruoan perheelle niin voin katsoa, jos siinä aikaa jää syömisen jälkeen lähetellä sähköposteja. Aikaa on rajallisesti nykyään.
Nyt kun olen aika kauan ollut tässä koneella, niin voisi tehdä toki sen ruoan (nauhapastaa ja jauhelihakastiketta) ja sitten jos lähtis sinne uudelle kämpälle. Ellei sitä ennen ehdi lähetellä niitä sähköposteja.
Tässä kun muutenkin on kaikenlaista. Pitäisi nähdä joku päivä kavereita ja esitellä asuntoo, jos heitä kiinnostaa tulla katsomaan jo tällä viikolla sitä. Muutan siis tällä viikolla. Mutta en sano minne.
Eli siis minun piti selitellä vielä siitä editoinnista. Se meni yllättävän hyvin. Luin kyllä aika nopeaa tahtia sen 17. luvun koska katsoin kelloa vähän aikaa sitten ja se onkin jo niin paljon, että ruoan kanssa tulee TAAS kiire. Sain aika kivasti uutta tekstiä tällä kertaa 17. lukuun. Huomasin juuri sellaisen kohdan mihin sopi se juttu minkä keksin kirjoittaa siihen. Olen tyytyväinen siihen, että sain patistettua itseni editoimaan. Nyt ei tunnu enää niin pahalta. Loppuillan voi tehdä ihan kaikkea muuta. Enää 3 lukua täytyy editoida. Ja jos saan ajoissa apua kolmen luvun kanssa ja saan editoitua ne, niin olen kyllä TODELLA tyytyväinen. :)

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Voi ei !

Nyt iski paniikki. Nyt on lokakuun 13.päivä. Ja en ole saanut tällä viikolla aikaiseksi mitään! Miten olen ihan tyystin unohtanut fantasiatarinan? No onhan minulla tässä taas ollut kaikenlaista. Muuttohommia lähinnä. Ja kouluhan tässä vie aikaa ja ihan hyvä, että opiskelen. Tykkään koulustani ja opiskelusta.
Mutta se yks tärkeä asia: Fantasiatarina pitäisi saada valmiiksi. Ja en ole vieläkään lähettänyt niitä lukuja kenellekään. Mitä minä muka saan aikaiseksi tässä vaiheessa? Tänään kun menen kotiin niin ryhdyn töihin. Ja kun olen 15 minuuttia tehnyt hommia, niin soitan kaverilleni ja pyydän häntä vaikka käymään meillä.
Miksi tässä nykyään käy näin? Näköjään muuton keskellä kirjoittaminen ei suju. Keskittyminen on ihan jossain muualla kuin kirjoittamisessa. Ja koko ajan on se pelko, että epäonnistun tässä projektissa. Ja en luota kirjoittajan taitoihini, kun en saa kässäriä muutettua. Ja jos oikein muistan, olen menossa luvussa 16 edelleen. Ihan siinä loppupuolella onneksi. Vielä on aikaa, vielä on aikaa. Ainakin vähän.
En tiedä ehtiikö tässä ajassa kukaan auttaa minua. :/ Oisin pyytänyt sitä apua ajallani. Vai mitä mieltä olette? Voisiko tämän tilanteen vielä pelastaa jotenkin? :o
Kun haluaisin niin kovasti saada fantasiatarinan lähetettyä Gummerukselle. Se olisi ihanaa. Sitten oisin osallistunut elämäni aikana kahteen kirjoituskilpailuun. Mutta kummatkin ovat erilaisia.
Nyt täytyy ryhtyä tekemään jotain. Ainakin aion heti kun pääsen kotiin, editoida fantasiatarinaa. Eihän tässä muu auta.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Pitkästä aikaa asiaa blogin puolelle

Nyt olen taas palannut tänne kirjoittelemaan pienen tauon jälkeen. Tässä on ollut paljon kaikenlaista, ettei editointia ole ehtinyt edes ajatella. Olen kyllä aika laiskanpuoleisesti lueskellut muiden kirjoittavien ihmisten blogeja. Vain vilkaissut ja sitten tehnyt ihan kaikkea muuta koneella.
Koulukin vie aikaa ja keskittymistä. Ja koulussa on edelleen yhtä kivaa, kuin aina ennenkin. Nyt kun ei ole enää sitä hirveää ahdistusta ja stressiä, niin kaikki on sielläkin mallillaan.
Mutta tänään sain itseni editoimaan, kun oli sen verran vapaata aikaa ja lueskelin oikein ajatuksen kanssa teidän muiden blogeja.
Editoiminen ei vieläkään oikein suju, mutta nyt pakotan itseni nyt edes lukemaan sen ja jos se ei riitä Gummerukselle, niin ei voi mitään. Minä en jaksa tämän kaiken muuttohässäkän keskellä keskittyä oikein mihinkään, muuta kuin muuttoon ja koulunkäyntiin.
Olen lueskellut kyllä vähän kirjoja, mutta vain vähän. Kun ei ole oikeastaan edes ollut aikaa siihen. Enkä nyt tiedä miten saisin itseni keskittymään editoimiseen. Harmittaa, jos kova työ menee hukkaan, kun 8. luvun jälkeen editoiminen on mennyt ihan päin sanonko mitä.
Ja kun tässä nyt on pakko saada jotain aikaiseksi. En tiedä yhtään mitä siitä oikeastaan pitäisi muuttaa enää. En oikeastaan ole varma, että onko se 16. luku edes hyvä vieläkään. Kun se tuntuu ihan hölmöltä, mutta kun en osaa muuttaa sitä!! Mikä minussa on vikana, kun editoiminen ei olekaan enää kivaa? No se on se keskittyminen tietenkin. Kun en keskity. :(
Pakko lähettää se kilpailutyö Gummerukselle. Oli kuinka paska tahansa se käsikirjoitus, minä lähetän sen.