perjantai 1. marraskuuta 2013

Kun tietäisi vielä mitä tässä tekisi

Fantasiatarina on Gummeruksella luettavana ja minä täällä vailla mitään kirjoittamiseen liittyvää tekemistä. Okei, tänään luin vähän aikaa tylsyyksissäni Väristystä. Ja luin myös Suden postauksen hänen onnistumisestaan! Kaikkia muita onnistaa paitsi minua. No täytyy nyt katsoa mitä siitä kisasta tulee. Mutta pahoja aavistuksia on jo. Silti koitan uskoa siihen, että kässärini on hyvä, enkä ole enää sellainen aloittelija niin kuin esimerkiksi viime vuonna, jolloin vasta aloittelin fantasiakässärin kirjoittamista. Silloin tarina oli vasta raakile. Nyt sille on tehty paljon ja se on lähtenyt koittamaan onneaan kisassa. Toivottavasti tässä vielä käy hyvin.
Ja NaNoWriMo on alkanut taas! Marraskuiseen ilmaan saa jotkut edes jotain iloa, kun saa olla sisällä ja naputella rauhassa konetta, jos ulkona kerran on niin harmaa sää. ONNEA KAIKILLE NANOWRIMOON OSALLISTUJILLE! Minulta se jäi taas väliin, kun ei ole mikään paras mahdollinen hetki kirjoittamiselle. Inspiraatio hukassa edelleen, mutta kyllä täältä noustaan. Olen nimittäin tänään ajatellut kirjoittamista yllättävänkin paljon. :D
Ja kiitos oikein paljon uudelle lukijalle! Kiva, että tykkäät lukea postauksiani. :)
Niin siitä kirjoittamisesta vielä. Mitä tässä nyt tekisi sillä aikaa, kun kässäri on maailmalla? Mietin sitä, että kun opettajani antoi minulle jonkin netistä tulostetun lapun, missä on tietoa jostain kirjoituskilpailusta. Siinä on kyse lyhyt proosasta. Olenkin jo pidemmän aikaa miettinyt sitä, MIKÄ SE LYHYT PROOSA ON? :O
En ole vaan koskaan kysynyt sitä keneltäkään, kun olen pelännyt, että kirjoittajat pitävät minua kuitenkin idioottina, kun en tiedä. Vaikka ei asia luultavasti ole niin. Kunhan ajattelen pienessä päässäni ihan hölmöjä juttuja.
Ehkä sitä jossain vaiheessa pitäisi ruveta editoimaan fantasiatarina 2:sta. Siinä on enemmän rakkaustarinaa, kuin epäonnistumisia. Kun päähenkilö on aika lailla epäonninen vampyyrisarjani ensimmäisessä osassa. Toisessa osassa hän on ihan maassa, mutta ei sen takia, että loukkaisi itseään jatkuvasti.
Ja nyt olen aika hyvin kotiutunut tänne asuntooni, että kirjoittamisenkin ajatteleminen on kivempaa, kun ei ole jatkuvaa kiirettä ja stressiä. Ehkä stressi on ollut se syy, miksi editoimisen loppuvaihe meni huonosti. Kun en keksinyt enää mitään, miten kässäriä voisi parantaa. Voi kunpa tuo korjaileminen riittäisi.
Ja en ole pitkään aikaan lukenut kirjoituskammion sähköposteja. Täytyy käydä kurkistamassa ne vielä, ennen kuin tässä on kauhea kiire töihin. Niin, aloitin työssäoppimisen tässä pari päivää sitten ja hyvin on mennyt. Olen kuulemma ollut erittäin ahkera, joten toivon mukaan minulle tulee hyvä arviointi.
Ehkä jo jossain vaiheessa saan aikaiseksi lueskella vähän fantasiatarina 2:sta, kunhan vaan kotiudun kunnolla tänne. Tuntuuhan tämä jo kodilta, mutta ei sillä tavalla, kuin vanhempien luona. Ehkä sen takia, koska olen asunut vasta oliks se pari viikkoa tässä, niin kaikki on edelleen uutta. Mutta kyllä tämä tästä. Tämä tauko tekee vain hyvää.

2 kommenttia:

  1. Lyhytproosalla tarkoittetaan yleensä (kaunokirjallista) tekstiä, joka on lyhempi kuin romaani, esim. novelli. Siitä on kyllä erilaisia määritelmiä, mutta itse ainakin lasken novellit siihen. : ) Pitkällä proosalla sitten taas tarkoitetaan romaanitekstejä tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että tämäkin tuli selvitettyä. Kiitos Bee! :)

      Poista